Millainen Uusikaupunki on vuonna 2030?
Kaupunki, jossa on turvallista asua ja elää. Kaupunki, jossa palvelut pelaavat. Kaupunki, jossa on töitä ja tekemistä vapaa-aikana, ja jossa vierailijatkin viihtyvät. Ja kaupunki, jossa on 20 300 asukasta.
Elinkeinojohtaja Jarkko Heinonen on avannut keskustelun siitä, miten kaupunki varautuu kasvuun (sivu 6). Kaupunginjohtaja Atso Vainio arvioi äskettäin tuoreiden väkilukutilastojen perusteella, että tämän vuoden aikana kaupungin väkiluku saattaa kasvaa jopa 500 henkilöllä.
Heinonen tähyää lähivuosia kauemmas, 13 vuoden päähän. Kaupungistumiskehitys on tulevaisuuden tutkijoiden mukaan pysyvä suuntaus, ei ohimenevä trendi. Kysymys kuuluu, miten pikkukaupunki voi kilpailla vetovoimasta kasvukeskusten kanssa.
Väkiluvun nopea kasvu on piristysruiske 400-vuotiaalle kaupungille. Se on iso mahdollisuus, mutta toki kasvukunnissa riittää myös huolen aiheita. Toisin kuin korkean työttömyyden vuosina ongelmat ovat nyt enimmäkseen positiivisia.
Kaupunkisuunnittelussa pitää ottaa huomioon ikärakenteen muutokset – niin ikääntyvä väestö, sinkut kuin lapsiperheetkin. Miten kaupungin keskustaa halutaan kehittää asukkaiden ja palvelujen näkökulmasta, ja missä ovat tulevaisuuden asuntoalueet?
Päättäjät kokoontuivat maanantaina iltakouluun pohtimaan uuden koulukeskuksen ja uimahallin tarpeita. Siihen liittyvät myös kirjaston tilaratkaisut sekä mahdollisesti uuden päiväkodin ja monitoimihallin rakentaminen. Ne ovat hyvä ponnahduslauta laajempaan keskusteluun tulevaisuuden kaupungin kehittämisestä.
Tulevaisuuden kaupungin suunnittelu ei ole yksin viranhaltijoiden ja päättäjien tehtävä, vaan siihen pitää saada myös asukkaat, yhdistykset, yrittäjät ja muut toimijat mukaan.
Tulevaisuuden kaupungin suunnitteluun pitää saada myös asukkaat mukaan.