Ovatko Suomen metsät hiilinielu vaiko päästölähde?

0

Euroopan parlamentin ympäristövaliokunta on linjannut, että Suomen metsätaloutta ei laskettaisi hiilinieluksi, vaan sen sijaan päästölähteeksi, joka edellyttää päästöoikeuksien ostamista. Ihmetyttää, ovatko ympäristövaliokunnan kaksi suomalaista jäsentä olleet tehtäviensä tasalla ja muut yksitoista meppiämme huolettomia Suomen edunvalvonnasta.

Suomen metsätalous eroaa edukseen lähes kaikista muista EU-maista, joissa luonnonmetsiä ei pahimmillaan ole enää ollenkaan jäljellä. Meillä metsiä ei ole kaadettu kokonaan pois tarvepuun tai maanviljelyn takia, vaan sen sijaan metsäalaa hyödynnetään tehokkaasti. Kaadetun puuston tilalle istutetaan uutta taimistoa, jota hoidetaan raivaamalla pusikkoa ja vähempiarvoista puustoa. Kasvua tehostaa se, että aiemmat rikkihapposateet, jotka tappoivat kalatkin järvistä, ovat nyt laimentuneet metsille sopivaksi lannoitteeksi, joka ei maksa mitään ja jonka levityskin on ilmaista. Kaiken tämän seurauksena Suomen metsät kasvavat nyt kovemmalla vauhdilla kuin koskaan ennen.

Kun metsä kasvaa, se toimii hiilinieluna, sitä tehokkaammin, mitä enemmän puuston määrä lisääntyy. Kun puusto kaadetaan ja jatkojalostetaan, sen sitoma hiili vapautuu. Mikäli metsän annetaan rämettyä, lahota ja kaatua niille sijoilleen, metsä ei enää toimi hiilinieluna, koska sen uusiutuminen on loppunut. Sen sijaan se lahotessaan toimii edelleenkin päästölähteenä. Voidaankin todeta, että Suomen metsien nykyinen hyötykäyttö toimii voittopuolisesti hiilinieluna.

Suomen metsäteollisuus on pienen notkahduksen jälkeen uudistunut ja voimistunut. Pitkäkuituisesta havupuusellustamme valmistetulla, käyttötarpeiden mukaan jalostetuilla kartonkilaaduilla on vahvuutensa ansiosta kovaa kysyntää maailmalla. Lisäksi havupuusellua viedään laivalasteittain raaka-aineeksi ulkomaiden paperi- ja kartonkitehtaille, suurimpana Kiina.

Uusia tuotantolaitoksia ei enää sanota sellutehtaiksi, vaan biotuotetehtaiksi, koska niiden sivutuotteina saadaan mäntyöljyä ja -hartsia, biokaasua ja pellettejä, tekstiilikuituja ja ligniinijalosteita sekä energiaa ja polttoainetta tehtaan omaan käyttöön sekä myyntiin.

Myös sahatavaran vienti on kasvanut. Raakapuun lisäksi menekkiä on lämpökäsitellyllä ja painekyllästetyllä rakennuspuulla sekä oksattomalla sisustuspuulla.

Koska metsäteollisuuden vaikutus ulkomaankauppaan, työllisyyteen ja talouteen on nyt hyvässä kasvussa, on kaikki tarmo keskitettävä EU:n uhkailemien lisäkustannusten torjumiseksi.

Jaakko Varimaa

merikapteeni