Gluteenin välttelijät ovat kaikki hössöttäviä trendikeliaakikokkoja, kasvisyöjänä syöt pupunruokaa ja vegaanit ovat aliravittujen ruokanipottajien kultti. Mikä erikoisruokavalioissa ärsyttää niin kovin, ja mistä vinoilevat ennakkoluulot syntyvät?
Jo kalaa ainoana lihatuotteena syödessäni törmäsin omituisiin kommentteihin ruokavaliostani, mutta vegaaniudesta vasta alkoikin erikoisten keskusteluiden kausi.
Vegaaneista tuntuu liikkuvan mielikuva vihaisina käännyttäjinä, jotka viikonloppurientoinaan vapauttelevat kettuja tarhoista. Vaikka en arvostele muiden syömisiä, jotkut olettavat, että palan halusta huutaa ”liha on murha” hetkellä millä hyvänsä.
Erikoinen ruokavalio herättää myös uteliaisuutta. Pohtivaa keskustelua ja vuoropuhelua käy toki jokainen ruuasta kiinnostunut ihminen, niin pitkään kuin vastapuolen ideana ei ole koulutustuokio juuston tärkeydestä.
Tehotuotanto saa kuluttajat erkaantumaan siitä, mistä ruoka oikeasti tulee ja mitä keho tarvitsee. Kriittinen keskustelu ruuan alkuperästä laukaisee usein ärsyyntymistä, sillä epämiellyttävät faktat eivät sovi yhteen makunystyröiden kanssa. Kasvava kiinnostus lähiruokaa kohtaan onkin hienoa ja lisää varmasti tietoisuutta ruuan sisällöstä ja vaikutuksista.
Oli se sitten syöpää ehkäisevän tomaatin tai piristävien lisäravinteiden syöminen, trendinä on yrittää löytää pikaratkaisuja terveys- ja jopa moraalisiin ongelmiin, vaikka harkitulla ruokavaliolla voisi vaikuttaa konkreettisesti omaan elämäänsä. Jostain syystä pillerin nappaaminen tuntuu kuitenkin joskus hyväksyttävämmältä kuin ruokalajista kieltäytyminen.
Ennen kuin lähtee kummastelemaan muiden ruokavalioita, onkin hyvä selvittää mikä oman aterian reitti lautaselle on ollut. Se ettei voi syödä tarjottua leipää tai pihviä, ei tee epäkohteliaaksi. Keskustelu on aina tervetullutta, mutta eikö ajatuksia syömisestä voi vaihtaa sulassa sovussa, olipa sitten fruitaristi, vegaani, lihansyöjä tai allergikko. Onhan jokaisella omat tarpeet ja eettiset valinnat muissakin elämän osa-alueissa.
Patikointireissulla Hollannissa jäin ilman ruokaa, koska tilattu kasvisruoka tarkoitti lihakeittoa, josta noukittiin liha pois. Olen myös nähnyt kun keliaakikolle on ruokailun yhteydessä pyöräytetty silmiä, eikä ensimmäistä kertaa.
Onneksi asenteet ja tietoisuus kehittyvät ja paranevat koko ajan. Harva ymmärtää sitä onnea, kun lukee uusikaupunkilaisen ravintolan pizzamenusta ”kysy vegaanista vaihtoehtoa”.
Nelli Lapintie
toimittaja