Helsingin yliopiston Venäjän tutkimuksen professori Timo Vihavainen pitää vuonna 1721 solmittua Uudenkaupungin rauhaa Suomen tärkeimpänä maailmanpolitiikan liittyvänä historian tapahtumana. Muutama vuosi sitten Vihavainen esitti Uuteenkaupunkiin rauhan museota. Ajatusta ei tyrmätty, mutta se ei myöskään edennyt.
Ensi viikolla Uudessakaupungissa järjestetään 400-vuotisjuhlavuoden kunniaksi Rauhan Symposium. Kaksipäiväinen seminaari on avoin kaikille ja se käsittelee teemaa monesta eri näkökulmasta.
Suomen ja Euroopan historian kannalta merkittävää Uudenkaupungin rauhaa ei ole kaupungissa unohdettu. Rauhan kaupungiksi vuonna 2006 julistautunut Uusikaupunki sopii mitä mainioimmin rauhanseminaarin paikaksi. Täällä on järjestetty hieman vastaavanlaisia tapahtumia ennenkin. Myös Uudenkaupungin rauhan soutu ja torille 1960-luvulla pystytetty muistomerkki pitävät huolta siitä, että merkittävä historiallinen tapahtuma ja rauhan teema ovat osa kaupungin identiteettiä.
Vihavaisen mukaan Suuri Pohjan sota tarjoaa loputtomasti aineistoa sodan mielettömyydestä. Valitettavasti esimerkkejä ei tarvitse hakea ainoastaan kaukaa historiasta, vaan eri puolilla maailmaa ihmisiä kuolee koko ajan ihmisten ja valtioiden vihanpidon seurauksena. Vihapuhe, terrorismi ja väkivalta ovat osa arkeamme.
Ensi viikolla järjestettävä kaksipäiväinen tapahtuma ei ole tarkoitettu vain asiaan erityisesti vihkiytyneille päättäjille, asiantuntijoille tai vaikuttajille. Sinne ovat tervetulleita kaikki. Olisi hienoa, jos sinne tulisi myös nuoria, mutta koulujen alkaminen torstaina saattaa verottaa koululaisten osallistumista.
Rauhankaupunki-julistuksessaan vuonna 2006 Uusikaupunki ilmoitti tahtonsa profiloitua suvaitsevaiseksi, vieraanvaraiseksi ja yhteistyökyiseksi kaupungiksi. Rauha alkaa meistä jokaisesta, julistuksessa muistutetaan.
Olisi hienoa, jos tapahtumaan tulisi myös nuoria.