Villi ja vapaa kantarelli

0
Kantarelli on Suomen suosituin ruokasieni.

Maija Karala

Näihin aikoihin tuhannet suomalaiset suuntaavat sadetta ja hirvikärpäsiä uhmaten sienimetsään. Ruokasienten laajasta kirjosta halutuin aarre on kullankeltainen kantarelli eli keltavahvero. Harmi kyllä kantarelli on villi ja oikukas, eikä sitä voi kesyttää.

Tuoreet herkkusienet ja siitakesienet kuuluvat ruokakauppojen vakiovalikoimaan läpi vuoden. Kantarelleja sen sijaan on tarjolla vain lyhyen ajan syyskesällä ja syksyllä. Muina vuodenaikoina on tyydyttävä säilöttyihin tai pakastettuihin sieniin.

Selitys on yksinkertainen: kantarelli ei suostu viljeltäväksi.

Sienet elävät suurimman osan elämäänsä maanalaisina rihmastoina. Ne eivät yhteytä energiaansa auringonvalosta, vaan joutuvat syömään samaan tapaan kuin eläimet. Siitakesienen ravintoa on lahopuu ja herkkusienelle maistuu komposti tai vaikka karjanlanta. Ne kuuluvat kumpainenkin hajottajiin.

Kantarelli on toista maata. Se muodostaa sienijuuren ja vaatii kumppanikseen elävän puun, usein koivun. Sieni auttaa puuta veden ja ravinteiden saannissa. Vastalahjaksi puu antaa valmistamaansa sokeria, jolla sieni elää.

Kantarellin viljely voisi teoriassa onnistua, jos kasvualustaan istutettaisiin samaan aikaan sienirihmasto ja nuori koivuntaimi. Satoa ei kuitenkaan tulisi muutamassa viikossa, kuten herkkusienellä, vaan aikaa saattaisi hyvin tuhraantua vuosikymmeniä.

Sama ongelma on uskomuksessa, että kantarellia voisi kylvää levittämällä sienten perkuujätteitä maastoon. Itiöistä vain aniharva itää maastossa, missä maaperä on jo täynnään sienirihmastoja ja sientä syöviä mikrobeja. Jos itäminen onnistuukin, ensimmäisen sadon saamiseen kuluu enemmän vuosia kuin monikaan jaksaa odotella.

Paras siis mukautua arvaamattoman kantarellin oikkuihin ja lampsia kiltisti metsään etsimään. Kantarelleja kasvaa eniten koivikoissa ja sekametsissä. Usein se putkauttaa itiöemät sinne, missä maaperä on hieman pakkautunutta ja valoa enemmän kuin umpimetsässä. Keltaisen häivähdystä kannattaakin hakea polkujen, metsäteiden ja vanhojen renkaanurien tuntumasta.

Kantarelli ei suostu viljeltäväksi.

Juttu löytyy myös 31.8.2017 julkaistusta lehdestä