Uudenkaupungin valtuustolla on tänä ja tulevina vuosina edessään tärkeitä tulevaisuuteen vaikuttavia linjauksia. Kirjasto on yksi niistä. Asialla ei ole kiire, mutta keskustelu asiasta sopii luontevasti edessä olevan ison koulukeskus- ja uimahallihankkeen yhteyteen.
Iso kysymys on, pitääkö koulukeskuksen rakentamisessa varautua kirjaston sijoittamiseen, tyydytäänkö nykyisiin tiloihin tai haetaanko tonttia tai tiloja jostain muualta.
Kirjaston johtaja Tiina Viik muistuttaa, että nyt on tärkeää katsoa 10–20 vuoden päähän (sivu8). Hän painottaa, että digitalisaatio muuttaa kirjaston roolia merkittävästi.
Millainen sitten voisi olla tulevaisuuden kirjasto Uudessakaupungissa? Kaikenikäisten asukkaiden olohuone tai kansan kammari, jonne tullaan viettämään aikaa ja hakemaan tietoa. Paikka, josta lainataan kirjoja, digitaalisia aineistoja ja josta saa monenlaisia tietopalveluja. Kaupungin elävä sydän ja kohtaamispaikka, jossa on tapahtumia, ja josta voi poiketa lainaamaan kävelysauvat, kahvakuulan tai vaikka perhevalmentajan, kuten Raision kirjastossa.
Moni näistä asioista toteutuu jo nyt, mutta moderni kirjasto on varmasti jotain muutakin. Muutos on itse asiassa jo alkanut. Tänä vuonna voimaan tullut uusi kirjastolakikin velvoittaa kirjastoja toimimaan aktiivisen kansalaisuuden, demokratian ja sananvapauden edistäjänä.
Uudenkaupungin Sanomien tällä viikolla tekemässä nettikyselyssä nykyinen kirjasto kaupungin ydinkeskustassa sai vastaajien enemmistön kannatuksen. Kyselyn tarkoitus ei ollut selvittää kattavasti kaupunkilaisten tuntoja, vaan se toimi katugallupin tapaan.
Koko prosessi on vasta alussa, mutta mielipiteitä ja ideoita erilaisista vaihtoehdoista ei ole liian varhaista esittää. Päättäjien käsissä aikanaan on, jatkaako kirjasto vanhoissa tiloissa, rakennetaanko uusi ja miten paljon rahaa siihen käytetään.
Kirjasto on hyvällä paikalla kaikki halukkaat pääsevät, turha suunnitella kirjastoa niin kauas että vain autoilijoilla on mahdollisuus käyttää kirjaston palveluja.
Kommenttien lisääminen on estetty.