Iltapäivälehdet ovat viime vuosina säännöllisin väliajoin muistutelleet myyräekinokokin uhasta. Uusi loistauti voi olla leviämässä Suomeen, joten uskaltaako metsämarjojakaan enää syödä? Millainen otus myyräekinokokki oikein on?
Myyräekinokokki on oikeastaan laakamatoihin kuuluva loismato. Laakamatojen laajaan ryhmään kuuluu myös harmittomia, vapaina eläviä matolajeja, mutta melkoinen osa niistä on loisia.
Nimestään huolimatta myyräekinokokin pääisäntiä ovat koiraeläimet. Sille kelpaavat ketut ja supikoirat, mutta myös lemmikkikoirat. Näille varsinaisille isännilleen ekinokokki ei aina aiheuta mitään oireita.
Sen sijaan myyrille loinen on oikeasti vaarallinen. Myyrät ja muut jyrsijät toimivat sen väli-isäntinä. Koiraeläinten ulosteissa leviävistä miljoonista munista muutamat onnekkaat päätyvät jyrsijöiden vatsaan, josta ne löytävät tiensä maksaan. Maksassa asuva loismato kasvattaa kodikseen nesteen täyttämiä rakkuloita, jotka voivat täyttää koko ruumiinontelon ja tuhota maksan. Ympyrä sulkeutuu, kun koiraeläin syö myyrän.
Koska ihmiset harvemmin syövät jyrsijänmaksaa, ihminen ei ole myyräekinokokille pääisännän roolissa. Sen sijaan loinen voi tarttua ulosteeseen sotkeutuneen koiran silittelyn kautta.
Kuten myyrässä, ihmisessäkin ekinokokki hakeutuu maksaan ja odottaa päätyvänsä lopulta koiraeläimeen. Koska koiraeläimen syömäksi tuleminen on vähintäänkin epätavallinen kohtalo, ihmiseen päätyminen on madolle epäonninen moka ja varma kuolemantuomio.
Aikoinaan se oli kuolemantuomio ihmisellekin. Jos ihmisen immuunijärjestelmä ei onnistunut tappamaan matoa heti alkuunsa, se vähitellen tuhosi maksan. Ilman hoitoa kuolema seuraa yleensä 10–20 vuodessa. Nykyään mato pystytään pitämään kurissa lääkityksellä, mutta ei poistamaan.
Kuulostaa kamalalta, mutta suomalaisilla ei ole syytä huoleen. Evira testaa vuosittain suuret määrät eläimiä, mutta myyräekinokokkia ei ole tavattu meillä ikinä. Ruotsissa ja Virossa sitä kuitenkin on, joten leviäminen Suomeen on mahdollista.
Marjametsässä ei ainakaan kannata murehtia. Edes myyräekinokokin ydinalueilla Keski-Euroopassa kukaan ei ole ikinä saanut sitä marjoista tai muista luonnontuotteista./ Maija Karala