Uudenkaupungin yhtenäiskoulun kotitaloudenopettaja Lotta Koisti toteaa, että ihmiset ovat numerouskovaisia, mitä tulee elintarvikkeiden päiväyksiin (sivu 5). Jugurtit ja maidot lentävät maistamatta tai haistamatta roskiin, koska päiväys näin käskee.
Näin ei kannata toimia. Maito on luultavasti ihan hyvää, vaikka päiväys olisi mennyt. Ainakin sitä kannattaa maistaa, kukaan tuskin on kuollut tilkasta eltaantunutta maitoa.
Numeroihin kannattaa kuitenkin uskoa, varsinkin kun ne ovat tutkittuja. Luonnonvarakeskuksen mukaan EU:ssa syntyy vuosittain noin 143 miljardin euron arvosta ruokahävikkiä, joka on yhteensä 88 miljoonaa tonnia hukkaan heitettyä ruokaa. Suomessa syömäkelpoisen ruuan hävikki on noin 400–500 miljoonaa kiloa.
Ruokahävikki on yksi länsimaiden suurimpia vitsauksia, jonka vaikutukset näkyvät niin ihmisten kukkarossa kuin myös ilmastossa.
Kuluttaja-lehden järjestämässä hävikkiseminaarissa puhunut Luken tutkija Sanna Hietala kertoi, että suomalaisten kotitalouksien roskiin heittämän lihan ilmastovaikutukset vertautuvat 62 000 auton vuosipäästöihin. Ravinnon ja ruokaketjun osuus kulutuksemme ympäristövaikutuksista on suurempi kuin esimerkiksi asumisen ja liikenteen.
Maa- ja metsätalousministeriön elintarvikeylitarkastaja Minna Huttunen nosti samaisessa seminaarissa esille ruokahävikin ongelmat. Huttusen mukaan hävikin myötä ruuan hinta nousee epäsuorasti, mutta sillä on myös suora taloudellinen vaikutus, sillä noin 20 prosenttia syömäkelpoisesta ruuasta heitetään pois.
Ruuan heittäminen roskiin on myös eettinen ongelma. Noin 795 miljoonaa ihmistä kärsii tälläkin hetkellä nälästä. Hävikkiin menevällä ruualla pystyttäisiin ruokkimaan nälkäänäkevät kolminkertaisesti.