Suomalaisten lukutaidosta ja sanavaraston kapenemisesta on viime aikoina puhuttu paljon. Puhutaan tutkimustenkin valossa suoranaisesta sanaston surkastumisesta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että lukemista karttavan nuoren sanavarasto on kapeimmillaan noin 15 000 sanaa, kun se paljon lukevalla voi olla 70 000 sanaa.
Tässä kohtaa voisi syyttävä sormi sojottaa kohti sosiaalista mediaa. Siellähän voidaan kolmella kirjaimella ja yhdellä kuvasymbolilla selvittää tyhjentävästi tunne-elämän koko skaala. Mutta ei. Ei se ihan niin mene. Yhden somen vika tämä vyyhti tuskin on.
Turun Kirjamessut käynnisti tänä syksynä #MontäÄäntä -nimisen tempauksen Twitterissä. Tämän Internetissä toimivan yhteisöpalvelun merkistöön mahtuu vain 140 merkkiä. Sanottu asia pitää siis osata ilmaista mahdollisimman lyhyesti ja silti kattavasti. #Montaääntä -kampanjan tavoitteena oli tiivistää jokin kokonainen kirjallinen klassikko tuohon tilaan ja välittää se kaikkien kiinnostuneiden luettavaksi. Kirjailijoiden Tommi Kinnusen, Salla Simukan ja Siri Kolun ideoima ja Turun Messukeskuksen toteuttama haaste keräsi lähes tuhat klassikkotwiittiä. Niitä kirjoitettiin iltaisin ja öisinkin. Tempaus teki samalla jonkinlaista kirjallisuuden Twitter-historiaa suosiossaan ja nousi hetkeksi twiittausten määrässä urheilun rinnalle. Siis klassikkokirjallisuus urheilun rinnalle, luitte oikein.
Kirjallisuuden klassikkoteokset Aleksis Kivestä Väinö Linnaan olivat twiittaajille niin tuttuja, että he kykenivät puristamaan koko draaman kaaren tuohon 140 kirjaimeen. Yhtenä ilmiön menestystekijänä oli innostava yhteisöllisyys ja myönteisyys. Monet koukuttuivat klassikoista niin, että lähtivät siltä istumalta kirjakauppaan ja kirjastoon. Twiittejä oli ratkottu jopa työ- ja perhekunnittain tietovisatyyliin. Opettajat miettivät voisiko tätä soveltaa jollain tavoin vaikkapa opetuksessa. Idealamppu ja lukuvalo syttyivät.
Kirjoilla on todistettavasti yhä tänäkin päivänä mahdollisuus. Lukemalla oppii käyttämään kynää ja päätäkin. Kannustetaan toinen toisiamme. Saattaa olla, että juuri kannustamisessa, innostamisessa ja villitsemisessä on avain lukutaidon uuteen nousuun.
Taina Pärkö-Luotonen, viestintäpäällikkö