Elinkaarimalli on noussut yhtenä vaihtoehtona esille, kun päättäjät ovat keskustelleet laajan koulu- ja uimahallihankkeen toteuttamisesta Uudessakaupungissa. Malli on niin täällä kuin monessa muussakin kunnassa vielä uutta, vaikka ensimmäinen elinkaarimallilla toteutettu koulu ja uimahalli rakennettiin Espooseen jo 2000-luvun alussa.
Viime aikoina malli on yleistynyt. Sitä on saattanut vauhdittaa se ikävä tosiseikka, että lähes jokaisessa Suomen kunnassa kiinteistöjen kosteusvauriot ja sisäilmaongelmat ovat osa arkea. Julkisen sektorin rakentamishankkeissa ongelmia tuottavat usein myös budjetissa ja aikataulussa pysyminen.
Elinkaarimallissa ideana on, että urakoitsija paitsi rakentaa myös ottaa vastuun rakennuksen huolloista ja korjaamisista. Kunta maksaa siitä urakoitsijalle palvelumaksua. Palvelun tuottaminen voi kattaa myös hankkeen suunnitteluprosessin.
Kokemuksia elinkaarimallista on saatavissa, mutta virallisia tutkimustuloksia ei vielä ole juurikaan tarjolla.
Uudessakaupungissa kouluhankkeen ja uimahallin toteutustapa ja rahoitus ovat vielä avoinna, ja investointien hintalappukin on vielä hämärän peitossa.
Kustannukset selviävät vasta, kun selviää, millaisia rakennuksista tulee, millaisia materiaaleja käytetään ja millaisia ovat tilaratkaisut. Niistä päätöksen tekevät valtuutetut, mutta toivottavasti valmistelu on avointa ja myös kuntalaiset saavat olla mukana prosessissa.
Modernin koulun rakentamisessa pitää kiinnittää huomiota paitsi neliöihin myös tilojen muunneltavuuteen sekä terveellisiin ja ekologisiin materiaaleihin. Uuden opetussuunnitelman tavoitteita voidaan tukea rakennusteknisin keinoin esimerkiksi niin, että oppiaineiden opetuksessa voidaan tehdään yhteistyötä. Perinteiset pulpetit ja luokkahuoneet saavat tehdä tilaa avoimille oppimisympäristöille.
Toteutustapa, rahoitus ja investointien hintalappukin ovat vielä hämärän peitossa.