Viljasatoa on valtakunnallisesti kuvailtu tänä vuonna yhtä huonoksi kuin vuonna 1987, jolloin osa viljoista jäi pelloille sateiden takia. Tänä vuonna viljasatoa koetteli kylmä kasvukausi.
Vakka-Suomessa tilanne ei ole läheskään yhtä huono kuin monissa muissa Suomen osissa, vaikka paikallisia vaihteluja on täälläkin. Varsinais-Suomessa korjattiin paikoin ennätyssatoa samaan aikaan, kun muualla maassa sato on ollut katastrofaalisen huono.
Aiemmin valtiolta sai satovahinkokorvauksia, jos satotaso jäi alhaiseksi säiden takia. Korvaukset loppuivat viime vuonna EU-säädösten takia. Vain harva viljelijä on ottanut vakuutusta katovuoden varalle.
Globaalit ruokatrendit ja ilmastonmuutos vaikuttavat vahvasti Suomessakin tuotantosuuntiin. Esimerkiksi kauran suosio on kasvanut viime aikoina niin meillä kuin muuallakin. Puhutaan jopa kaurabuumista.
Kasvipohjaisten tuotteiden kysyntä kasvaa, ja härkäpapua viljellään Suomessa jo yhtä paljon kuin perunaa. Suurin osa siitä päätyy vielä rehuksi.
Nyhtökauran ja Härkiksen kaltaiset elintarvikkeet tuovat maatalouteen uusia näköaloja, mutta yksinään niiden varaan ei alan tulevaisuutta tietenkään voi rakentaa. Mielenkiintoista on nähdä, missä laajuudessa ja kuinka nopeasti hyönteisten kasvatus valtaa alaa Suomessa.
Suomi muutti äskettäin Euroopan unionin uuselintarvikeasetuksen tulkintaa niin, että hyönteisten kasvattaminen ja myyminen elintarvikkeena sallitaan.
Ensimmäisten hyönteiselintarvikkeiden on arveltu tulevan markettien hyllyille jo tänä vuonna. Nähtäväksi jää, syntyykö tänne alan tuotantoa, milloin ensimmäiset sirkat ilmestyvät kauppoihin ja miten kuluttajat ottavat ne vastaan.