Olin ehkä 13-vuotias, ikäiseni näköinen, pitkä ja laiha. Olin ollut perheeni kanssa Helsingin keskustassa sunnuntailounaalla, ja muiden vielä piipahtaessa wc:n puolelle, lähdin yksin ulos. Olin juuri saanut uudet farkut ja kengät, joissa oli vähän korkoakin. Aurinko paistoi ja päivä oli ollut kaikin puolin mukava. Maleksin siinä kadulla, katselin näyteikkunoita ja olin ylen tyytyväinen elämääni.
Jostain siihen viereen tuppautui ventovieras mies, joka silmät kiiluen kävi tivaamaan hintaa: ”Paljonko pikku huora haluaa?”
Koko tilanne oli niin yllättävä ja hämmentävä, etten saanut sanottua mitään. Onneksi isäni tuli ulos ravintolasta ja mies ymmärsi häipyä paikalta hyvin liukkaasti. Joka tapauksessa mukava päivä oli pilalla.
Vaikka tapauksesta on jo kymmeniä vuosia, niin muistan yhä tilanteen synnyttämän ällöttävän ja ahdistavankin tunteen. Ja kun olin nuori, niin osittain pidin tapahtunutta omana syynäni. En olisi saanut lähteä tuntemattomassa paikassa yksin kadulle, enkä pukeutua niihin upeisiin pillifarkkuihin tai korkkareihin.
Eikä tämä ole ollut se ainoa kerta, kun olen joutunut tuntemattoman miehen ahdistelun kohteeksi. Onneksi, kun ikää tuli lisää, ymmärsi, että eräiden miesten täysin ala-arvoinen, jopa rikollinen käytös tyttöjä ja naisia kohtaan, oli heidän vikansa. Ei minun, eikä minun pukeutumiseni tai käytökseni.
Viime viikkoina on julkisuudessa kirjoitettu ja puhuttu paljon naisten kokemasta seksuaalisesta ahdistelusta. Aihe on tärkeä ja aina ajankohtainen. Mutta valitettavasti julkisuuskaava on sama vanha: Ensin nostatetaan aiheesta kohu, jonka voimaa ruokitaan jollain epämääräisellä some-kampanjalla. Pari julkkista avautuu aiheesta ja joku lynkataan julkisesti. Lopulta järjestetään televisiossa kaikki uuvuttava keskusteluilta. Näin asia on ”käsitelty” ja joku keksii taas uuden kansaa puhuttavan aiheen.
En usko, että yleinen keskustelu muuttaa monenkaan ahdistelijan käytöstään. Ellei hän sitten jää julkisesti kiinni, mutta näin tapahtuu vain harvoin. Esimerkiksi nämä työpaikkojen rivoja puhuvat, pyllyn puristelijat tuskin silti ymmärtävät tekevänsä mitään väärää.
Se hyvä, mitä tästä julkisesta keskustelusta voi seurata on, että yhä useampi uskaltaa nostaa asian esille ja uskaltaa viedä ahdistelutapaukset tarvittaessa oikeuteen asti. Rangaistus saa ehkä jonkun miettimään tekosiaan.
On selvää, että seksuaalinen ahdistelu on yleisempää tietyissä ammattiryhmissä ja tämä vaatii ammattikunnan sisäistä pohdintaa. Myös esimieskoulutuksissa tulee nostaa entistä tarkemmin esiin se mitä seksuaalisella ahdistelulla tarkoitetaan ja miten siihen puututaan.
Ja lopuksi, eivät kaikki miehet ole sikoja ja löytyy niitä ahdistelijoita naisistakin. Eli aina on hyvä miettiä käyttäydynkö niin kuin haluaisin muiden käyttäytyvän minua ja perhettäni kohtaan. Haluatko sinä, että tyttärellesi tarjotaan kadulla rahaa seksistä tai että baarissa ikäisesi nainen puristelee poikaasi takapuolesta?
Maija Ala-Jääski
toimittaja