Verohallinto alkoi vuonna 2008 maksaa suomalaisille varustamoille miehistötukea, joka on samanlainen kuin muissa EU:n merenkulkuvaltioissa jo aiemmin vallinnut käytäntö. Päätöksen syynä oli Suomeen rekisteröityjen ulkomaankauppalaivojen huolestuttava väheneminen. Pelättiin jopa Suomen huoltovarmuuden vaarantuvan kriisitilanteessa. Miehistötuki tarkoittaa sitä, että Verohallinto palauttaa varustamoille niiden maksamat veroluonteiset maksut, jotka on peritty merimiesten palkkatulosta.
Miehistötuki ei vielä tuonut suomalaisia varustamoja samalle viivalle mukavuuslippuvarustamojen kanssa. Vuonna 2012 vain 33 % Suomen ulkomaankaupan merikuljetuksista kulki Suomeen rekisteröidyillä laivoilla, joiden lukumäärä oli alimmillaan alle sadan. Tilanteen korjaamiseksi otettiin samana vuonna käyttöön uudistettu tonnistoverolaki, joka vastaa muiden EU-valtioiden käytäntöä sekä määräytyy alusten nettovetoisuuden perusteella ja on nimellinen, keskimäärin 11 000 euroa/alus/vuosi. Heti samana vuonna 18 varustamoa pääsi tonnistoveron piiriin, jolloin useita, aiemmin ulkomaille rekisteröityjä laivoja siirtyi hulmuttamaan perässään Suomen siniristilippua.
Vuoden 2016 lopulla Suomen ulkomaankauppa-alusten lukumäärä oli 105 laivaa. Tämä riittää hädin tuskin takaamaan huoltovarmuuden lisäksi sen, että suomalaiset merenkulun opiskelijat löytävät harjoittelupaikkoja ja saavat pätevyyskirjojen myöntämiseksi vaadittavan praktiikan. Myös Finnpilot (ex-Luotsilaitos) tarvitsee olosuhteisiimme tottunutta täydennysmiehistöä, ja vastaavasti Arctia Oy päällystöä jäänmurtajiinsa.
Nyt miehistötuki on kuitenkin taas harkinnassa, kun parlamentaarinen työryhmä pohtii yritystukien uudistamista. Eräiltä tahoilta on vaadittu, että miehistötuki lasketaan kuuluvaksi tähän ryhmään. On kuitenkin takuuvarmaa, että mikäli miehistötuki poistetaan tai sitä vähennetään, niin Suomen sinivalkea lippu ei enää liehu valtamerilaivojen ahterissa. Ruotsissakin on käytössä täysi miehistötuki.
Hallitus on ottanut erääksi tehtäväkseen byrokratian vähentämisen. Parlamentaarinen työryhmäkin voisi järkeistää miehistötuen maksujärjestelmää. Nyt varustamot pidättävät miehistön palkasta verot ja toimittavat ne Verohallinnolle, joka palauttaa ne takaisin varustamoille. Jos rahojen siirtelyn edestakaisin lopetettaisiin, niin byrokratia vähenisi ja monen toimihenkilön työtaakka kevenisi.
Valtion budjetissa miehistötukea nimitetään Kauppa-alustueksi. Sen määrä on noin 100 miljoonaa euroa. Vertailun vuoksi mainittakoon, että vuoden 2017 budjetissa tuulivoimatuki on 211 miljoonaa euroa.
Jaakko Varimaa
merikapteeni