Vaikka olenkin vanha olen kuitenkin niin nuori, että en ehtinyt koskaan tavata oikeita lottia. Kirjallisuudesta, lehdistä ja nyt viime aikoina netistä olen etsinyt tietoja lotista. Lottajärjestö tunnetaan tänään suhteellisen hyvin ja minun lisäkseni on todella suuri joukko muita, jotka nyt etsivät tietoja lotista.
Lotta Svärd -järjestö perustettiin vuonna 1921. Järjestö oli vuosikymmenten aikana kasvanut merkittävästi ja kun se rauhansopimusehtojen mukaisesti lakkautettiin marraskuussa 1944 kuului siihen 240 000 lottaa ja pikkulottaa. Lotat tunnettiin ja he näkyivät sekä kotirintamalla että myös sotatoimialueilla.
Omilla tehtävillään ja toimillaan lotat vapauttivat kenttäarmeijan riveihin noin 25 000 miestä. Rintamatehtävissä lottia oli jatkosodan aikana noin 20 000 ja kun mukaan lasketaan kaikki kotirintamalla toimineet lotat, niin ymmärretään hyvin miten suuri merkitys isänmaan puolustuksessa oli lotilla.
Rauhansopimusehtojen mukaan järjestön lakkauttamisen lisäksi lottien käyttämät puvut ja merkit kiellettiin. Lottien todellisuus kiellettiin, mutta lotat elivät ja heidän vaikutuksensa suomalaisiin ja suomalaisuuteen kasvoi. Sieltä jostain äidinmaidosta olen minäkin saanut paljon sellaista, josta on perusteita kiittää lottia.
Lotta Svärd -järjestön lakkauttamisen jälkeen järjestön omaisuus säätiöitiin ja vuosikymmenten aikana on säätiöiden varallisuutta hoidettu erittäin hyvin. Meillä on tänään Lottamuseo Tuusulan Rantatiellä Syvärannan tilalla. Siellä toimi aikanaan Lottaopisto ja aivan naapurissa Koivikon tilalla toimi Suojeluskuntien päällystökoulu.
Lottamuseon toiminta on nykyaikaista. Netissä osoitteessa www.lottasvard.fi on erityinen ”Lotta Svärd verkkomuseo”, josta löytyy klikkauksella paljonkin lottatietoutta. Sieltä löytyy myös parhaillaan rakentuva lottagalleria, lottien kuvia ja lyhyen henkilöesittelyn omaava tietopankki. Sen virallinen avajaispäivä on 3. joulukuuta.
Olen joissakin yhteyksissä esittäytynyt olevani suojeluskuntalaisen ja lotan poika. Olen nöyrän ylpeä taustoistani. Lähettäessäni tietoja sukulaisistani lottagalleriaan olen nyt toteamassa, että tuohon arvostettuun joukkoon kuuluvat mm. äitini, useat tätini, serkkujani ja muita sukulaisiani.
Gallerian kunniapaikoille tulevat myös vaimoni isoäiti, äiti, täti ja enon vaimo. Kaikki he ovat jo edesmenneitä, mutta ansaitsevat meidän kunnioituksemme.
Lauri Väättänen
kirjoittaja on yleisesi- kuntaupseeri, joka seuraa maanpuolustusta ja turvallisuuspolitiikkaa sekä muutakin maailman menoa