Maija Karala
Tulevana sunnuntaina on vuoden viimeinen täysikuu. Kuutamoon on kautta aikojen liitetty monenlaisia uskomuksia. Enää ei pelätä ihmissusia, mutta moni uskoo kuun vaiheiden vaikuttavan mielialaan, unettomuuteen tai vaikkapa kasvien juurtumiseen. Mahtaako niissä olla mitään perää?
Usein selitykseksi kuuhulluudelle tai vaikutukselle kasvipistokkaisiin ehdotetaan vuorovesi-ilmiötä. Jos kuun painovoima on tarpeeksi voimakas liikuttamaan valtameriä, miksei se vaikuttaisi ihmisiin tai pelargoneihin?
Vahinko vain, että kuun vetovoima on mitättömän pieni. Ihmiseen se kohdistuu suunnilleen samalla voimalla kuin ohilentävän hyttysen tuottama painovoimakenttä.
Valtamerissä voima riittää siirtämään vain pienen murto-osan vedestä. Vaikutus on näkyvä vain, koska vettä on valtavan paljon. Kotoisan Itämeren pienemmässä vesimassassa vuorovettä on mahdotonta erottaa ilman tarkkoja mittalaitteita. Ihmisen, saati kasvinverson, kokoisessa kappaleessa vaikutus on vastaavasti vieläkin pienempi.
Vuorovesi-ilmiön vaikutus vain täydenkuun aikana olisi sekin omituista. Rantalomilla käyneet tietävät hyvin, että nousu- ja laskuvesi tulevat kahdesti päivässä, eivät suinkaan kerran kuussa. Voimakas tulvavuoksi tapahtuu sekä täydenkuun että uudenkuun aikaan.
Toinen vaihtoehto on, että kuuhulluutta aiheuttaa kuunvalo. Täydenkuun yöt ovat joskus häiritsevän valoisia ja voivat haitata nukkumista – jos taivas on kirkas, eikä ikkunassa ole verhoja. Paksun syystalvisen pilvipeitteen takaa kuu ei edes kurkistele.
Ei ehkä olekaan ihme, että laajat tutkimukset eivät ole löytäneet uskottavia todisteita kuun vaiheiden vaikutuksesta sen paremmin kasvien kasvatukseen kuin ihmismieleenkään.
Valtamerillä vuorovesi kyllä rytmittää monien eläinten elämää. Usein lisääntyminen ajoittuu tiettyyn kuun vaiheeseen, jotta ne voivat hyödyntää erityisen voimakasta nousu- tai laskuvettä.
Itämeressä ei samanlaisia ilmiöitä näy. Sen sijaan majavien väitetään olevan erityisen aktiivisia täydenkuun aikaan. Siihen selitys löytyy ihmisestä. Majavalla on heikko hämäränäkö, mutta vuosituhansien metsästys on ajanut sen yöeläimeksi. Majava yksinkertaisesti liikkuu mieluiten valoisina öinä, jolloin se näkee jotain.
Kuutamoon on kautta aikojen liitetty monenlaisia uskomuksia.
Juttu löytyy kokonaisuudessaan myös 30.11.2017 julkaistusta lehdestä