Aktiivisuus ei auta, jos työpaikkoja ei ole

Työttömyys ja pitkät lomautukset ovat tulleet tutuiksi myös omassa perheessäni. Rehellisesti voin sanoa, että kertaakaan ei syynä ole ollut se, ettei työhaluja olisi ollut. Kyse on ollut joko avoimien työpaikkojen puutteesta asuinseudulla, tai työnantajan taloudellisista ongelmista.
Omalla kohdallani yksi syy parin vuoden pituiseen työttömyysjaksoon oli osittain myös se, että olin opiskellut ns. väärää alaa ja lisäksi valmistuin  juuri 1990-luvun laman kynnyksellä. Jos silloin olisi allekirjoitettu laki aktiivimallista, niin todennäköisesti leikkuri olisi iskenyt tuloihini. Eikä niitä tuloja muutenkaan paljoa ollut, joten useamman kympin menetys olisi ollut aikamoinen katastrofi.
Kun oman alan töitä ei löytynyt, hankin lisäkoulutusta. Tässä aktiivimallissahan omaehtoinen opiskelu työttömyysetuudella tuettuna voidaan mahdollisesti hyväksyä osoitukseksi työttömän aktiivisuudesta. Mutta ei kaikissa tapauksissa. Saattaa hyvinkin olla, että taas olisi leikkuri osunut tuloihini, sillä olisi ollut aika hankala todistaa suoraan sitä, miten kyseinen lisäkoulutus auttaa minua työllistymään. Itse asiassa tuohon lisäkoulutukseen osallistuminen vei minut lopulta toimittajan uralle, mutta ei suinkaan heti.
Hain töitä jopa aivan toiselta puolelta Suomea, mutta sekään ei tärpännyt. Tosin en tiedä miten perheen asumisjärjestelyt ja muut kuviot olisi hoidettu, jos vanhempien työpaikkojen välillä olisi ollut 500 kilometriä matkaa. Ainakin kaikki tulot olisivat menneet asumiseen, joten ymmärrän hyvin sen, ettei työn perässä niin vain muuteta.
Kun lamavuodet sitten väistyivät, niin minäkin pääsin töihin. Olin työvoimatoimistossa sanonut, että koulutuksellani ei juuri tällä hetkellä ole kysyntää  ja voin ottaa vastaan mitä tahansa työtä, jos työnantaja uskoo minun pärjäävän. Autotehtaalla näin uskottiin ja minäkin lähdin rakentamaan autoja. Puolestani puhui se, että oli yhä nuori ja terve.
Tätä taustaa vasten ymmärrän hyvin ihmisten suuttumuksen aktiivimallia kohtaan. On todella epäreilua, että ihminen voi joutua työttömyysturvan leikkausten kohteeksi ilman, että hänellä on todellisia mahdollisuuksia vaikuttaa asiaan. Miten sinä teet edes sen vaaditun 18 tuntia töitä jos töitä ei kerta kaikkiaan ole. Tai osallistut koulutukseen viitenä päivänä, jos yhteiskunnan taholta vaadittavaa koulutusta ei pystytä kaikille järjestämään. Tai toimit yrittäjänä? Yrityksen perustaminen kun tunnetusti vaatii pääomaa, erityistä osaamista ja asiakkaita.
Näin toteutettuna aktiivimalli on vain keino ja peruste leikata työttömyysturvaa.
Työttömyysturvaa on toki syytä uudistaa. Mutta niin, että työn vastaanottamisesta tulee aina kannattavaa. Vähemmän byrokratiaa ja enemmän aitoja kannustimia.
Maija Ala-Jääski
toimittaja