Vihdoinkin, huokaisivat monet asiakkaat avatessaan torstaina ruokakaupan oven torin laidalla Uudessakaupungissa. Kaupungin keskustaan syntyi ikävä palvelutyhjiö kuukausien ajaksi, kun kaksi ruokakauppaa sulki ovensa syksyllä. Tilanne hankaloitti erityisesti keskustassa asuvien ikäihmisten ja liikuntarajoitteisten arkea.
Keskusta sai nyt kaivatun piristysruiskeen, kun saman katon alla toimii ruokakaupan lisäksi erikoisliikkeitä ja kohta myös ravintola. Pikkukaupungin mittakaavassa voi siis puhua jo pienestä kauppakeskuksesta.
Ruokakauppojen väliaikainen poissaolo osoitti, että keskustan elinvoiman kannalta olennaista ovat palvelut. Ruokakaupat tuovat väkeä myös muihin liikkeisiin, ja päinvastoin.
Elinkeinojohtaja Jarkko Heinonen on visioinut, että Uudellakaupungilla on mahdollisuus kasvaa 20 000 asukkaan kaupungiksi. Hän herätteli viime vuonna keskustelua siitä, miten muutoksen varaudutaan, ja miten keskustaa – torin ja Kaupunginlahden ympäristöä – pitäisi jatkossa kehittää.
Kaupunginlahti elää uutta kukoistuskautta, ja venesatama on vetonaula, mutta voisiko kaupunginlahtea ja merta hyödyntää enemmänkin. Voisiko Helsingistä tuttu saunailmiö rantautua tänne?
Torin kehittämisessä leikkipuiston kunnostaminen oli hyvä alku, mutta sen lisäksi tarvitaan ideoita siitä, miten torista saadaan vireä kohtaamispaikka ja tapahtumien keskus. Esimerkiksi Turussa nautitaan kesän lopussa torilla kaupunkilaisten yhteistä piknik-illallista ja Uudessakaupungissakin on virinnyt vastaavanlaisia pop up -tyyppisiä tapahtumia.
Valtuuston puheenjohtaja Jaana Vasaman mukaan kaupungin uudessa strategiassa otetaan kuntalaiset entistä vahvemmin mukaan kehittämistyöhön. Kaupungin elinvoiman vahvistamista ja kaupunkikuvan kehittämistä ei voi ulkoistaa konsulteille, vaan se on tehtävä itse. Yksi tapa osallistaa ihmisiä olisi kysyä heiltä, millainen on heidän visionsa kaupunkikeskustan tulevaisuudesta.
Kaupungin elinvoiman vahvistamista ei voi ulkoistaa konsulteille.