Eilen Korihait sai kotikentällään Pohitullissa vastaan kotkalaisen KTB Basketin joukkueen. Olipa eilisen pelin saldo mikä tahansa, varmaa on, että ainakin vuoden alku on antanut toiveita paremmasta. Kausi on ollut joukkueelle monella tavalla raskas, ja tappioita on tullut toisensa perään. Siksi tammikuussa saadut voittopisteet ovat olleet joukkueelle ja sen kannattajille kullanarvoisia.
Jumbosija ei ole omiaan lisäämään lajin suosiota paikallisesti, ja uusia lajin harrastajia tarvitaan niin katsomoon kuin kentällekin. Yhteen pelaaminen on avainasemassa, mutta menestyäkseen joukkue tarvitse myös kunnossa olevan talouden. Korihait astui kaksi vuotta sitten rohkeasti julkisuuteen ja kertoi maksuvaikeuksistaan. Avautuminen toi tukea paitsi henkisesti myös taloudellisesti.
Kriisistä on edetty pikku hiljaa kohti parempaa, mutta tasapainossa seuran talous ei ole vielä pitkään aikaan. Tällä hetkellä Korihailla on haussa toiminnanjohtajaa. Tehtävää luotsaa väliaikaisesti Kalle Klotz, joka otti homman hanskaansa jo toistamiseen: vuosi sitten Marko Ruoholan potkujen jälkeen, ja syksyllä Jouni Karin erottua tehtävästä. Kari ehti olla hommassa vain kuukauden.
Positiivista on, että tälle vuodelle saadaan nollatulos, mutta työsarkaa vanhojen velkojen maksamisessa riittää vielä vuosiksi. Yritysten kanssa sovitut kumppanuudet ovat tärkeitä, mutta seuraa voi tukea nykyään myös yksityishenkilönä kannatusjäsenenä ja tietysti käymällä peleissä.
Klotz heittää diplomaattisesti haastetta myös kaupungin suuntaan: Kun ajatellaan, mitä tässä kaupungille ja kaupunkilaisille tarjotaan, niin vähän suurempaakin pottia odottaisi.
Koripalloliiton väliaikaiseksi toimitusjohtajaksi nimetty Tom Westerholm lataa vielä suurempia paineita. Hänen mukaansa Pohitulli ei vastaa tilana niitä vaatimuksia, joita Korisliigassa pelaaminen 2020-luvulla vaatii. Eli toisin sanoen kaupunkiin pitäisi saada liigamitat täyttävä koripalloareena.