Vetiset talvet

0
Pelloilla keskitalvella seisova vesi on jo melkein jokavuotinen ilmiö. Kuva: Maija Karala

Maija Karala

Viime vuosi asettuu historian sateisimpien joukkoon, kertovat Ilmatieteen laitoksen tilastot. Syksyjen ja talvien sademäärät ovat kasvaneet, ja ne tulevat entistä useammin vetenä lumen sijaan. Vetisenä hyllyvä maa harmittaa sekä maanviljelijää, metsänomistajaa että puutarhuria, mutta on sillä muitakin seurauksia.

Kosteat, lumettomat talvet pakottavat pohjoiseen päin eläin- ja kasvilajeja, joiden talvehtiminen on riippuvaista pakkasista. Esimerkiksi kuukkeli ja varpuspöllö varastoivat talveksi ruokaa. Märässä lämmössä varastot menevät helposti pilalle.

Melkoiseksi ongelmaksi voi nousta myös vesien rehevöityminen. Sade huuhtoo pelloilta ravinteita vesistöihin, etenkin kylmään vuodenaikaan, kun elävä kasvillisuus ei sido maaperää paikoilleen.
Viljelijä menettää arvokasta fosforia, jota saadaan takaisin vain lannoittamalla. Valuva maaperä samentaa ja rehevöittää vesiä. Se saattaa näkyä suoraan ensi vuoden sinilevätilanteessa – toki kesän säistä riippuen.

Ikävintä on, että vesien suojelemiseksi ravinteilta on Suomessa nähty paljon vaivaa. On suojakaistaleita, keinokosteikkoja ja muita konsteja. Niiden ja pakkastalvien ansiosta Suomi erottuu eteläisemmästä Euroopasta edukseen. Sekä maaperän kulumista eli eroosiota että vesien tilaa kuvaavat kartat näyttävät enimmäkseen vihreää – paitsi tietenkin pahoin rehevöityneen Itämeren, johon valumat lopulta päätyvät.

Nyt ilmastonmuutos uhkaa tehdä työn tyhjäksi. Huomattava osa vesien suojelemiseksi tehdystä työstä menee hukkaan, jos joet ja järvet ovat ääriään myöten täynnä ja yhä uudet sateet huuhtovat lisää materiaalia paljailta pelloilta.

Mikä neuvoksi? Yhtä helppoa ratkaisua ei ole. Vesiensuojelutoimia ja ravinteiden kiertoa voitaisiin parantaa, mutta se vaatii lisää rahaa. Pitkällä tähtäimellä kestävämpi ratkaisu voi olla yksinkertaisesti viljellyn pinta-alan väheneminen, joka Suomessa onkin ollut käynnissä jo pitkään.

Peltoalan väheneminen ei tarkoita ruoantuotannon kuihtumista. Eri puolilla Suomea kehitellään parhaillaankin uusia tapoja viljellä tuotantokasveja – jopa kokonaan ilman maaperää. Lähdetään siis toiveikkain mielin tulevaan vuoteen. Lehdet ovat huonoja uutisia täynnä, mutta ongelmiin on myös ratkaisuja.

Nyt ilmastonmuutos uhkaa tehdä työn tyhjäksi.

Juttu löytyy kokonaisuudessaan myös 4.1.2018 julkaistusta lehdestä

Lue myös:  Hyttyset tulevat