Maija Karala
Suomeen on perustettu uusi luontojärjestö, kertoivat uutiset viime viikolla. Rewilding Finland on osa kansainvälistä verkostoa, joka omien sanojensa mukaan edistää entistä villimpää luontoa. Järjestön ehdotukset kuulostavat äkkiseltään peräti hulluilta. Se kannattaa villihevosten ja visentin eli eurooppalaisen biisonin vapautusta Suomen luontoon. Mitä ihmettä?
Rewilding, jonka voisi suomentaa villiinnyttämiseksi, on luonnonsuojelun uusi suuntaus. Se tavoittelee suojelualueita, joilla luonto toimisi suunnilleen samaan tapaan kuin aikana ennen ihmisiä. Se korostaa erityisesti suurten eläinten merkitystä.
Villiinnyttäminen on saanut ideoita paleontologiasta. Euroopan jääkausiaikana ilmasto vaihteli voimakkaasti, mutta olipa keli mikä tahansa, suuria eläimiä oli kaikkialla paitsi mannerjäällä. Hevoset ja visentit olivat oleellinen osa Euroopan luontoa. Ensimmäiset suomalaisetkin ehtivät vielä kohdata mammutteja.
Toinen inspiraation lähde on perinteinen maatalous. Suomessakin vanhempi ikäpolvi muistelee kaiholla aikaa, jolloin lehmät ja lampaat kulkivat metsälaitumilla, hakamailla, niityillä ja kedoilla.
Perinnemaisemat ovat paitsi kauniita, myös luonnoltaan monimuotoisia. Arvellaan, että eläin- ja kasvilajit, jotka aiemmin viihtyivät villihevosen ja mammuttien laitumilla, pelastautuivat perinneympäristöihin.
Sitten tuli tehomaatalous. Muutamassa vuosikymmenessä perinneympäristöjen määrä romahti sadasosaan entisestä. Suomi pusikoitui. Vaikka hirvieläimiä on metsissä runsaasti, ne ovat lehdensyöjiä eivätkä vaikuta maisemaan samoin kuin ruohonsyöjät.
Peräti neljäsosa maamme uhanalaisista lajeista on perinneympäristöjen asukkaita, sellaisia rakastettujakin lajeja kuin ketoneilikka, peltosirkku ja monet kauniit päiväperhoset.
Jääkausiajan kasvinsyöjien palautus voisi luoda uudestaan näiden lajien alkuperäiset elinympäristöt, ehdottaa Rewilding Finland. Sen mukaan hevoset ja visentit eläisivät meillä todennäköisesti luonnostaankin, jos ihmiset eivät olisi niitä syrjäyttäneet ja ajaneet sukupuuton partaalle.
Idea ei ole aivan niin hullu kuin kuulostaa. Maisemia hoitavista suurista kasvinsyöjistä on hyviä kokemuksia kautta Euroopan. Yleensä ne elävät aidatuilla suojelualueilla, joilta ne eivät pääse aiheuttamaan hämminkiä. On kuitenkin vielä arvoitus, toimivatko ne Suomenkin luonnossa. Ehkä se on kokeilemisen arvoista.
Perinnemaisemat ovat paitsi kauniita, myös luonnoltaan monimuotoisia.
Juttu löytyy kokonaisuudessaan myös 11.1.2018 julkaistusta lehdestä