Tämä otsikon kysymys tuli varmasti monen mieleen, kun kuuli uutisen autotehtaan toimitusjohtajan Ilpo Korhosen erosta. Yhtiön hallituksen päätös tuli yllättäin ja odottamatta, sillä Korhosen johdolla tehtaasta on kasvanut Suomen suurin tehdas ja koko maan viennin veturi.
Toimitusjohtajan vaihtuminen otettiin vastaan tehtaan kotikaupungissa sekavin ja hämmentynein tuntein. Uudenkaupungin Sanomien Facebook-sivulla julkaistua uutislinkkiä klikkailtiin 29. tammikuuta ahkerammin kuin mitään uutista aikoihin.
Kommentointikin oli vilkasta ja reaktiot pääosin ihmetteleviä. Yli 30 kommenttia on pieni otos, mutta senkin perusteella voi sanoa, että Korhosen työtä arvostetaan – ja paljon – Uudessakaupungissa. Ei siksi, että hän on uusikaupunkilainen, vaan siksi, että hänen ansionsa autotehtaan kehittäjänä ovat kiistattomat.
Korhonen on kasvanut tehtaan valossa ja varjossa, ja elänyt mukana sen nousut ja laskut. Häntä ja monta muuta tehtaan viisikymppistä työntekijää yhdistää sama tarina: vanhemmat tulivat tehtaalle töihin työn perässä 1970-luvulla. Hänen isänsä on toiminut aikoinaan tehtaan pääluottamusmiehenä.
Miksi omistajat päättivät vaihtaa toimitusjohtajan juuri nyt, kun uusikaupunkilaiset autonrakentajat ovat saaneet suitsutusta huippuosaajina, ja tehdasta on esitelty mediassa automatisaation edelläkävijänä?
Kysymyksiä sinkoilee ilmassa.
Tällä viikolla julkistetut uusimmat rekrytointiuutiset rauhoittavat ainakin spekulaation siitä, että omistajat suunnittelisivat mersujen tuotannon siirtämistä. Ikävä fakta on, että yhtiön tulos on pakkasen puolella, vaikka tuotanto on kasvanut ennätysmittoihin.
Takana on isoja investointeja, kasvuvauhti on ollut huimaa, mutta panokset eivät ole vielä realisoituneet euroiksi omistajien laariin.
Valmet Automotiven hallituksessa istuva Ilpo Kokkila kertoi Uuden Suomen verkkolehdessä tehtaan kärsivän kasvukivuista. Kertauksen vuoksi: tehtaan omistavat nykyään sijoitusyhtiöt Pontos Oy ja Tesi (Suomen Teollisuussijoitus) sekä vuosi sitten järjestetyssä osakeannissa mukaan tullut kiinalainen teknologiayritys Catl.
Ilpo Korhonen arvioi viime syksynä teknologiamessuilla, että akkuihin liittyvä liiketoiminta voi tuoda yritykseen viiden vuoden sisällä jopa satojen miljoonien bisneksen.
Autoteollisuuden kehitystrendeihin kuuluvat myös langattomat yhteydet, ajamista auttavat automaattitoiminnot, sähköistyminen ja autojen jakamisbisnes.
Saattaa olla, että tulevaisuudessa toimitusjohtaja ei Korhosen tavoin poikkea paikalliseen ruokakauppaan ostoksille. Saattaa myös olla, että uusi pomo ei ole suomalainen.
Tuotantoinsinööristä 30 vuodessa toimitusjohtajaksi edenneellä Korhosella luulisi olevan kysyntää nyt siellä, missä toivotaan sparrausta menestyvään yritystoimintaan. Viimeisen Saabin lähtö tehtaalta 2000-luvun alkupuolella oli monien mielestä lopun alku. Autotehtaan johto ei tuomiopäivän julistajista lannistunut, vaan jatkoi yhteistyökumppanien etsintää.
Tällaista uskoa, sisua, liikevainua ja luottamusta paikalliseen osaamiseen tarvitaan myös tulevalta johtajalta tulipa hän mistä kaupungista, maasta tai maanosasta tahansa.
Eija Eskola-Buri
päätoimittaja