”Sitä pitkän matkan tehdä saa, kun on pakko kauas matkustaa.”
En ole matkustamassa lähiaikoina yhtään mihinkään, ainakaan Turkmenistaniin, mutta tuo laulun pätkä Leevi and the Leavingsiltä on soinut viime aikoina usein päässäni. Ei siis edes kappaleen Turkmenialainen tyttöystävä kertosäe, vaan yksi kohta laulun alkupäästä.
Syy tähän lienee se, että olen lukenut viime aikoina kirjaa yhtyeen laulajasta Gösta Sundqvistista. Leevi and the Leavingsillä tosin oli paljon muitakin kappaleita, joten yhden kappaleen yhden virkkeen soiminen hieman ärsyttää.
Toisaalta päässä voisi soida paljon huonompikin laulu.
Korvamato on varsin yleinen ilmiö. Vuonna 2007 tehdyn kyselyn mukaan lähes jokaisella suomalaisella soi musiikki päässä vähintään kerran viikossa. Erityisesti joulun aikaan kulkuset riemuin helkkäilee vähintään joka toisen päässä.
Näyttelijä Ville Tiihonen kertoi viime viikolla Puoli seitsemän -ohjelmassa kävelytempauksestaan Helsingin Kalliosta Lieksaan. Tiihonen käveli syrjäteitä pitkin yhteensä 650 kilometriä kolmen ja puolen viikon aikana. Matkan aikana hän ei kuunnellut lainkaan musiikkia, jolloin joutui turvautumaan ”omaan jukeboksiinsa”.
Tiihonen kuvaili omaa päänsisäistä lauluvalikoimaansa yllättävän surkeaksi, jossa oli siirryttävä Saku Sammakosta Britney Spearsiin. ”Oli pakko hoilata ne ulos, etteivät ne jää junnaamaan”, Tiihonen kuvaili.
Korvamadoista eroon pääsemiseksi tuntuukin olevan muutamia keinoja. Joko yrittää korvata päässä soivan kappaleen toisella tai sitten kuuntelee tai laulaa kappaleen, jolloin se usein häviää. Kumpikaan ei ole kovin varma keino ja korvaava kappale saattaa olla vielä ärsyttävämpi renkutus.
Minulla tehoaa yleensä jälkimmäinen keino, vaikkakin Turkmenialainen tyttöystävä on palannut takaisin aina, kun olen avannut Gösta Sundqvistin elämäkerran.
Ylen taannoin julkaiseman artikkelin mukaan päässä soivat kappaleet ovat usein uusia, joka ei ainakaan minun kohdallani pidä paikkaansa. Kuuntelen melko paljon uutta musiikkia, mutta yleensä päässä soi jokin kappale, jota en ole hetkeen kuullut.
Se voi olla Pulmuset-tv-sarjan tunnusmusiikki tai jokin tusinaiskelmä vuosien takaa. Vain harvoin se on jokin suosikkikappaleeni.
Musiikkimuiston voi herättää melkein mikä tahansa. Tuskin olen ainoa, jolla lähtee bababa baa baa ba baa pyörimään, kun kuulee sanan Kuusamo. Pahoittelut, jos nyt joudut kuuntelemaan Dannya koko päivän.
Tutkimusten mukaan korvamadot eivät onneksi johdu mielenterveysongelmista, joten niin kauan kuin päässä liikkuu jotain muutakin kuin yksi laulun pätkä, on satunnainen musiikki toisinaan tervetullutta.
Risto-Matti Kärki
tuottaja