Suomalaisten tupakointi on vähentynyt. Sauhuttelu on kielletty työpaikoilla ja ravintoloissa, ja asenteet tupakointia kohtaan ovat muuttuneet kielteisemmiksi. Savukemainosten vapautta henkivä Marlboro-mies on muuttunut tupakka-askien rajuiksi varoituskuviksi tupakoinnin vaaroista.
Maailman muuttumista kuvaa sekin, että Thaimaan suosituimmilla turistirannoilla ei helmikuun alusta alkaen saa enää tupakoida eikä tumpata savukkeita rantahiekkaan (HS 1.2).
Tupakkalain tavoitteena on saavuttaa kokonaan savuton Suomi vuonna 2030. Matkaa tämän tavoitteen toteutumiseen on vielä: THL:n mukaan suomalaisista 20–64-vuotiaista noin 15 prosenttia tupakoi päivittäin vuonna 2016.
Nuorten eli 14–20-vuotiaiden päivittäinen tupakointi on vähentynyt huomattavasti kymmenen vuoden aikana. Vuonna 2005 ikäluokan tytöistä poltti päivittäin tupakkaa 27 prosenttia ja pojista 23 prosenttia. Vuonna 2017 vastaavat luvut olivat 7 ja 6.
Uudenkaupungin terveyskeskuksessa ja työterveyshuollossa tänään vietettävän terveystempauksen aiheena on tupakoimattomuus – sydämenasia. Tupakanpoltto lisää merkittävästi riskiä sairauksia moniin syöpiin ja sydän- ja verenkiertoelimien sairauksiin
Moni tupakoitsija haluaisi päästä eroon tavastaan, mutta siinä onnistuminen mietityttää, ja vieroitusoireet pelottavat. Kysymys ei ole pelkästään tahdosta ja päätöksestä, sillä tupakointi aiheuttaa sekä fyysisistä että psyykkistä riippuvuutta.
Uudenkaupungin terveyskeskuksessa on harkittu vertaistukiryhmän perustamista (US 17.3.) Tukiryhmät voivat toimia myös verkossa, ja niistä on saatu hyviä kokemuksia. Tupakoitsijat ovat erilaisia, ja niin ovat myös keinot tupakasta irti pääsemiseen. Jollakin se voi onnistua kertaheitolla, toiselle sopii vähentäminen vähitellen.
Tärkeintä on motivaatio. Toiselle se voi olla halu parantaa kuntoa ja terveyttä, toiselle taas jonkun unelman toteuttaminen tupakoinnista säästyvillä rahoilla.
Nuorten päivittäinen tupakointi on vähentynyt huomattavasti kymmenen vuoden aikana.