Maija Karala
Viikonvaihteessa talven selkä vihdoin taittui. Sää lämpeni, ja kun tuulen suunta vielä kääntyi suotuisaksi, vyöryivät Itämeren etelärannikolla odotelleet muuttolinnut sankoin joukoin Suomeen.
Lumetkin ovat saaneet kyytiä ainakin täällä etelässä, ja hyvä niin, sillä hangessa tuhannet linnut näkisivät pian nälkää.
Muutamana viime vuonna keväät ovat alkaneet varhain ja edenneet hitaasti. Silloin linnut saapuvat vähitellen, eikä selkeää kevään käännekohtaa ole ollut ainakaan helppo huomata. Tänä vuonna kevät voi olla tuskastuttavan myöhäinen, mutta ainakaan se ei ole mikään laimea tapaus!
Perjantaina kaupungin kattojen ylle ilmestyivät kuin taikaiskusta kala- ja naurulokkien pääjoukot, ja niiden kanssa saapuivat muuttaneet naakat. Äkkiä taivas oli täynnä lintuja.
Lauantain aikana tuulen suunta kääntyi lounaan ja lännen puolelle, muuttolinnuille suotuisaksi. Sunnuntai-iltapäivään mennessä Helsingin peltoaukeiden yli lensi laivue toisensa perään: hanhia, kurkia, joutsenia, töyhtöhyyppiä, kottaraisia, rastaita, taivaanvuohia, västäräkkejä ja paljon muuta.
Lintuja tarkkaillessa on vaikea uskoa, että ne eivät tunne keväästä samantapaista riemua kuin mekin. Ja onhan niillä syytäkin: hormonit hyrräävät ja pesimäaika on käsillä, puhumattakaan helpon ravinnon ajasta. Ensimmäistä kevättään elävät nuoret linnut eivät vielä tiedä, mistä on kyse, mutta hanhien, kurkien ja joutsenten joukossa on toisella ja jopa kolmannella vuosikymmenellään olevia.
Korkealla peltojen yllä kiurut lauloivat niin, että pelkäsin niiden tukehtuvan ja merenrannalla talvehtinut kyhmyjoutsenpari kuherteli kuin vastarakastuneet teinit.
Eipä ihme, että myös jokainen kynnelle kykenevä lintuharrastaja oli paikalla kiikareineen ja kaukoputkineen.
Myös muut kevään merkit ovat tuloillaan. Käärmeet heräilevät jo Keski-Suomea myöten ja matkaavat kohmeisina lumen läpi perinteisille kevättantereilleen. Leskenlehdet kukkivat jo lämpimillä penkoilla ja ensimmäiset hyönteiset pörräävät niitä pölyttämässä.
Ovat nämä vain vuoden parhaita aikoja, vaikka varpaita vielä paleleekin.
Tänä vuonna kevät voi olla tuskastuttavan myöhäinen, mutta ainakaan se ei ole mikään laimea tapaus!
Juttu löytyy kokonaisuudessaan myös 12.4.2018 julkaistusta lehdestä