Ruoka merkitsee ihmisille erilaisia asioita. Toisille olennaista on nälän taltuttaminen, toiset kiinnittävät huomiota ravintoarvoihin ja terveellisyyteen. Joillekin tärkeintä on aterian maku, ulkonäkö, koostumus ja alkuperä.
Ravintola- ja ruoka-alan grand old man Simo Reijonsaari herättelee tässä lehdessä uusikaupunkilaisia keskustelemaan ruuasta, ja erityisesti paikallisesta näkökulmasta (sivu 6). Täällä tuotetaan monenlaisia raaka-aineita, mutta jatkojalostuksessa olisi hänen mukaansa paljon enemmän potentiaalia kuin mitä tähän asti on hyödynnetty.
Lähiruokaa voitaisiin Reijonsaaren mielestä käyttää enemmän esimerkiksi kouluruokailussa. Kaupungin taustatuki auttaisi ehkä hankkeiden eteenpäin viemisessä, mutta innostus ja motivaatio pitää tietysti lähteä ruokatuotannon ammattilaisista ja yrittäjistä.
Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra julkisti tällä viikolla tukensa helsinkiläisten huippukokkien, Henri Alénin ja Tommi Tuomisen, perustamalle kiertotalousravintolalle. Innovaatiosta odotetaan jopa Suomen vientivalttia maailmalle.
Uudessa ravintolakonseptissa ruoantuotannon, -jakelun ja -kulutuksen ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman pienet, ja raaka-aineita kasvatetaan itse. Ruoka siis tuotetaan siellä, missä se syödään. Eli kysymys on lähiruokaakin lyhyemmästä ruokaketjusta.
Uudessakaupungissa kiertotaloutta on ansiokkaasti edistänyt ravintola Gasthaus Pooki, joka sai viime vuoden lopussa Vuoden keittiöteko –palkinnon. Ravintoloitsija Iiro Toivasen ja Hope ry:n hankkeessa ravintolan ylijäämäruoka lahjoitetaan vähävaraisille lapsiperheille.
Kiinnostusta uusikaupunkilaiseen lähiruokaan voitaisiin herätellä ruokatapahtumilla, messuilla tai ravintoloiden maistelukierroksilla. Pari vuotta sitten torilla kesäkuussa järjestetty Makufest oli hieno tapahtuma, jolle soisi jatkoa.
Kiinnostusta uusi- kaupunkilaiseen lähi-ruokaan voitaisiin herätellä ruokatapahtumilla.