Variksen ja naakan riita

0
Naakka joutui variksen kiusaamaksi, mutta miksi toinen varis pelasti sen? Kuva: Maija Karala

Maija Karala

Luonnossa liikkuessa näkee usein erikoisia tilanteita, jos vain pitää silmänsä auki. Ne antavat pienen ikkunan luonnoneläinten monisyiseen elämään, vaikka niitä onkin ulkopuolisena miltei mahdotonta tulkita varmuudella oikein.

Maaliskuun lopulla tarkkailin variksia ja naakkoja, jotka ruokailivat aurigon sulattamassa ruohikossa. Äkkiä yksi variksista hermostui naakkaan, kellisti sen selälleen nuoskalumeen ja hyppäsi sen päälle.

Naakka kirkui kuin porsas, ja luulin jo todistavani tappoa. Ympärillä lajitoverit kuitenkin seisoskelivat muina naakkoina, pikemminkin uteliaan kuin huolestuneen oloisina. Varislinnut puolustavat yleensä vaarassa olevia lajitovereitaan raivokkaasti. Ehkä tässä ei sittenkään ole tosi kyseessä, arvelin.

Joku kuitenkin puuttui tilanteeseen. Toinen varis nousi matkan päästä siivilleen, syöksyi ahdistelijan kimppuun ja vapautti naakan. Naakka jäi seisomaan pelastajansa viereen, mutta kiusaajavaris lensi kokonaan pois joukosta.

Miksi ihmeessä varis puuttui naakan kiusaamiseen?

On mahdollista, että varislintujen keskuudessa reilun pelin säännöt ylittävät lajirajat. Varislinnut ovat suunnilleen yhtä älykkäitä kuin ihmisapinat, joiden keskuudessa riitojen keskeyttämistä ja heikompien puolustamista kyllä tapahtuu. Ne eivät luultavasti ole varisten ja naakkojenkaan älyllisten kykyjen yläpuolella.

Näille naapureina eläville linnuille on varmasti eduksi pitää lajien väliset suhteet rauhanomaisina, sillä ne tekevät jatkuvasti yhteistyötä esimerkiksi petolintujen häätämisessä.

Toinen, raadollisempi vaihtoehto on, että kauempaa tarkkaillut varis luuli ensimmäisen napanneen naakan syödäkseen. Se saapui ryöstääkseen saaliin itselleen, mutta luopui tuumasta kun huomasi, että naakka oli vahingoittumaton ja tappeli vastaan.

Kumpikin vaihtoehto on mahdollinen. Toinen paljastaa eläinten inhimillisen puolen: ihmisillä arvokkaina pidetyt piirteet, kuten empatia tai oikeudentaju eivät ole syntyneet tyhjästä, vaan niillä on juuret syvällä eläinkunnassa. Toinen näyttää luonnon armottomuuden: eläimillä harvoin on varaa luottavaisuuteen, sillä jokaisen täytyy saada syödäkseen.

Se, kumman tulkinnan ihmistarkkailija tekee, riippuu usein eniten katsojan ennakkoasenteesta. Jätän tämän tapauksen itse kunkin pohdittavaksi.

Varislinnut ovat suunnilleen yhtä älykkäitä kuin ihmisapinat.

Juttu löytyy kokonaisuudessaan myös 5.4.2018 julkaistusta lehdestä