Uudenkaupungin keskustasta saattaa tulevaisuudessa löytyä torin lisäksi shared space. Suomalaisille vielä vieras termi tarkoittaa jaettua katutilaa, jossa jalankulkijat, pyöräilijät ja autoilijat voivat turvallisesti liikkua. Se on paikka, jossa voi pysähtyä hetkeksi penkille viihtyisässä miljöössä, viettää aikaa ja seurata katuelämää.
Kaupunginarkkitehti Leena Arvela-Hellen nosti Alisenkadun esille Apoli-seminaarissa tällä viikolla. Hänen mielestään katu ei nykyisellään ole kovinkaan houkutteleva liikekatu, ja se vaatii uudistamista.
Apoli eli arkkitehtuuripoliittinen ohjelma tavoittelee Uuteenkaupunkiin onnellisuuden kaavaa. Torstaisessa seminaarissa oli kovan luokan kattaus: puhujina oli kaupunkisuunnittelun ammattilaisia ja arkkitehtejä.
Kymmenen eri puhujan suulla kuultiin monenlaisia näkökulmia rakentamiseen, yhteisöllisyyden edistämiseen ja kaupungin kehittämiseen. Hyviä esimerkkejä oli tarjolla niin Kuopiosta kuin tanskalaisesta Vejlen kaupungistakin.
Mikä on Uudenkaupungin henki ja dynamo? Puutalot ja meri luovat mahtavat puitteet, mutta niiden lisäksi tarvitaan ihmisiä, elämää ja kaupungin sykettä.
Siivouspäivä- ja Illallinen taivaan alla -tapahtumien äiti Pauliina Seppälä kannusti kaupunkia tukemaan asukkaidensa aktiivista, omaehtoista osallistumista. Pieniä ihmeitä tapahtuu jokaisessa kaupungissa, kun ideoille annetaan tilaa kasvaa. Näin tapahtuu täälläkin.
Hyvä esimerkki on tänään Mörnen talolla pellolle rakennettava hahmopelto. Kaupunkilaisten ja turistien iloksi sama naisporukka teki viime vuonna ihastusta herättäneen Saab 96 -neulegraffitin. He painattivat autosta myös postikortin, jonka myyntitulot menevät hyväntekeväisyyteen.
Nyt saa antaa mielikuvitukselle siivet ja tuoda yhteiselle ideatorille villejäkin ajatuksia. Kaikkia ei voi toteuttaa, mutta monia voi ainakin kokeilla. Näin tehdään nykyään suurkaupungeissakin.
Pieniä ihmeitä tapahtuu jokaisessa kaupungissa, kun ideoille annetaan tilaa kasvaa.