Vilho. Emil. Saara. Leo. Alisa. Niilo ja Onni. Kaikki edellä mainitut ovat viime vuonna Uudessakaupungissa syntyneitä vauvoja. Heitä yhdistää sama syntymävuosi 2017, Uudenkaupungin 400-vuotisjuhlavuosi.
Edellä mainitut nimet on poimittu Uudenkaupungin Sanomien maaliskuussa julkaisemasta Vuoden vauvat -kuvakoosteesta.
Uudessakaupungissa syntyi viime vuonna 108 vauvaa. Syntyvyys on laskenut tasaista tahtia: vuonna 2015 syntyi 135 lasta, ja 2016 123 lasta.
Syntyvyyden aleneminen ei ole ainoastaan Uudenkaupungin ja Vakka-Suomen, vaan koko Suomen huolen aihe. Tilastokeskuksen mukaan syntyvyys on laskenut jyrkästi seitsemänä vuonna peräkkäin. Viime vuonna Suomessa syntyi 50 321 lasta.
Mistä syntyvyyden lasku johtuu? Perhebarometriin haastateltiin viime vuonna viittäkymmentä 19–33-vuotiasta lapsetonta, nuorta aikuista. Vastauksissa kävi ilmi, että lapsiperheen arki pelotti. Ajatus lapsiperhearjesta tuntui jopa ahdistavalta.
Barometrin tekijät muistuttavat, että kansainvälisissä vertailuissa Suomi on kärjessä, kun tutkitaan, missä maassa nuorilla on mahdollisuudet toteuttaa vanhemmuutta itselleen sopivalla tavalla. Perhebarometrin viesti olikin, että Suomi tarvitsee esimerkkejä iloisesta ja onnellisesta vanhemmuudesta ja perhe-elämästä.
Myös yhteiskunnan tuki – muutakin kuin poliitikkojen juhlapuheissa – on tärkeää. Vanhempainvapaat, lapsilisät ja työelämän joustot ovat asioita, jotka tuovat helpotusta työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiseen. Monille pettymys oli, että paljon puhuttu perhevapaauudistus ei ainakaan toistaiseksi toteutunut.
Uusikaupunki ikääntyy vauhdilla, ja koko kaupungin kohtalon kysymys on, miten tänne saadaan asettumaan lapsiperheitä. Koulu- ja päiväkoti -hankkeet ja hyvät vapaa-ajan harrastusmahdollisuudet ovat tärkeitä investointeja tulevaisuuteen. Päättäjillä on iso vastuu siitä, miten Vilhon, Saaran ja muiden juhlavuoden vauvojen ja heidän perheidensä arki sujuu
Uudessakaupungissa.
Perhebarometrin mukaan lapsiperheen arki pelottaa nuoria aikuisia.