Uudenkaupungin lukiosta valmistuu tänä keväänä 44 uutta ylioppilasta. Yksi heistä on Jussi Nevavuori, joka ei säästele sanojaan kehuessaan opinahjoaan. Hänen mielestään lukion pienuus on pelkästään etu – opetusryhmät ovat pieniä ja opettajilla on aikaa keskittyä jokaiseen oppilaaseen. (US 19.5.).
Nevavuori kirjoitti kuusi laudaturia. Lukion pienuus ei siis ainakaan ole este menestymiselle. Ylioppilaskokeen merkitys ei ole jatkossa ainakaan vähenemässä, kun pääsykoejärjestelmää uudistetaan. Valintakokeet eivät poistu kokonaan, mutta vuodesta 2020 lähtien todistuksella annetaan entistä enemmän painoarvoa.
Kaikki eivät ole yhtä onnekkaita kuin koulujensa parhaimmat ylioppilaat. Moni koki tulosten tultua viime perjantaina myös pettymyksiä. Onneksi tuloksia voi parantaa, eikä kenenkään tulevaisuus ole kiinni yhden kokeen tuloksista.
Tuoreet kouluterveyskyselyn tulokset kertoivat, että lukiolaiset ovat stressaantuneita. Uudenkaupungin lukion 1.–2. -luokkalaisista peräti 41 prosenttia ovat olleet huolissaan omasta mielialastaan. Epävarmuus tulevaisuudesta, suorituspaineet ja huoli opinnoissa pärjäämisestä kuormittavat nuoria.
Tietty määrä stressiä kuuluu opiskeluihin, mutta jos sitä on liikaa, vaikutukset ovat negatiivisia.
Uusi lukiolaki astuu voimaan elokuussa 2019 ja uudet opetussuunnitelmat syksyllä 2021. Niiden tarkoituksena on parantaa ylioppilaiden valmiuksia jatko-opintoihin ja työelämään, myös kansainvälistymiseen.
Suomen Lähilukioyhdistyksen puheenjohtaja Jukka O. Mattila näkee uudessa lukiolaissa paljon mahdollisuuksia. Hän on luottavainen, että pienet lukiot menestyvät jatkossakin.
Pienten lukioiden laatu perustuu hänen mukaansa yksilöllisyyteen, läheisyyteen ja huolenpitoon eli juuri niihin asioihin kuin tämän kevään ylioppilas Jussi Nevavuorikin toi esille.
”Täytyy nähdä suurta pienessä, kuten se, että kaikki tuntevat toisensa”, Mattila linjasi keväällä lähilukioyhdistyksen seminaarissa.
Pienessä lukiossa kaikki tuntevat toisensa.