Olin, niin kuin muutamia kymmeniä miljoonia muitakin maapallon asukkaita, kuokkavieraana vuoden häissä, kun Englannin prinssi sai morsiamensa.
Jotta häiden seuraaminen televisiosta kotisohvalta sujuisi mallikkaasti, ajattelin panostaa englantilaiseen makumaailmaan. Ennen tuota lauantaita lehdet olivat nimittäin pullollaan englantilaisen teehetken tarjottavien ja lähinnä leipomusten reseptejä. Lehdissä niitä oli jopa niin paljon, että valinta oli jo vaikeaa.
Skonssit kuitenkin kuulostivat ja näyttivät valokuvissa herkullisilta. Siis skonssi on alunperin Skotlannista peräisin oleva teeleipä, joka voi kuulemma olla suolainen tai makea. Ne ovat melko korkeita ja malliltaan pyöreitä.
En ollut koskaan aikaisemmin lukenut niiden reseptiä tarkemmin, mutta nyt minulle selvisi, että nehän ovat vain aivan tavallisia teeleipiä.
Teeleipiä olen leiponut koko ikäni tai sen jälkeen, kun keskikoulussa oli kotitaloustunnit. Kotitalouskirjassa on resepti, jota olen toteuttanut vuosikymmeniä, sillä teeleivät ne ovat helppoja ja nopeita tehdä sekä maistuvat todella hyviltä lämpiminä, voinokare päällään.
No, tässä lehden reseptissä teeleivät oli siis täytetty kermavaahdolla ja mansikkahillolla.
Kun kuulin, että Kalannissa löytyy suoramyyntitiloilta tuoreita mansikoita, häämenuni oli oitis lyöty lukkoon.
Lauantaina, hääpäivän aamuna, miltei kukonlaulun aikaan ajelin hakemaan mansikoita. Kaupasta vielä kermapurkki mukaan ja niin ainekset olivat kasassa.
Olen siis tehnyt teeleipiä vuosikymmeniä, mutta laiskana olen paistanut taikinan yhtenä levynä. Nyt näpertelin skonssit pyöriksi ja kaulitsin ne pari sentin korkeiksi, niin kuin ohjeistettiin.
Hieman jäähtyneenä halkaisin ne kahtia ja asettelin kermavaahdon sekä murskatut, tuoreet mansikat palojen väliin.
Kyllä niitä söi, ei siinä mitään. Söin niitä niin monta, että viimeisen tunnin, kun katselin häälähetystä, minua hieman kuvotti.
Suoraan sanottuna ne skonssit olivat kyllä kermavaahdon ja tuoreiden mansikoiden suurta tuhlausta. Teeleipä mikä teeleipä, vaikka nimi olisi kuinka hieno. Eihän itse teeleipä juuri miltään maistu, sehän vaatii päälleen sen voinokareen.
Supisuomalaisesti ohukaiset eli plätyt kermavaahdolla ja mansikoilla olisi ollut paljon maukkaampi ja parempi vaihtoehto.
Eija Isotalo
toimittaja