Vilkkaimmat satamat kontra autonomiset laivat

0

Suomenlahden matkustaja- ja laivaliikennettä on mainostettu yhtenä maailman vilkkaimmista. Pelkästään Helsingin satamassa käy 12,3 miljoonaa matkustajaa vuodessa ja Suomenlahdella kulkee 40 000 laivaa vuodessa. Helsingin matkustajamäärän arvioidaan yltävän palkintopallille koko maailman satamien välisessä kilpailussa, mutta Suomenlahden laivaliikenne ei riitä kilpailemaan Kauko-idän vilkkaimpien reittien kanssa.

Ylivoimaisesti vilkkain laivaliikenne on Malesian ja Sumatran välisessä Malakan ja Singaporen salmessa, jossa kulkee noin 90 000 laivaa vuodessa. Suuri laivaluku selittyy sillä, että Intian valtameren ja Tyynenmeren välinen laivaliikenne kulkee salmien kautta, kuten myös maailman vilkkaimman sataman, Singaporen liikenne. Kun rannoiltaan väkirikkaan alueen poikittaisliikenteessä kulkevat matkustajalautat ja pienveneet lasketaan mukaan, laivaluku kaksinkertaistuu ja on noin 500 alusta päivässä.

550 mailia pitkä laivareitti kuroutuu Malakansalmen kapeimmassa kohdassa vain 1,5 mailin levyiseksi. Reitin suurin sallittu laivakoko (Malaccamax) on 300 000 ton, pituus 470 m ja suurin kulkusyväys 20 m. Kun maksimissaan 18 000 TEU konttialukset, isot tankkilaivat ja muut alukset pakkautuvat salmen kapeimpaan kohtaan, muodostuu tästä melkoinen laivasumppu.

Käytännössä tämä tarkoittaa kahta vastakkaisiin suuntiin kulkevaa, lähekkäistä laivajonoa, jossa edellä kulkevan laivan ohittaminen on riskialtista. Kolhuja sattuu usein ja myös pahoja havereita, kuten amerikkalaisen hävittäjän ja liberialaisen öljytankkerin kolari 21.8.2017, jossa hukkui kymmenen merimiestä. (Uudenkaupungin Sanomat 19.9.2017).

Navigointi Malakansalmessa, Singaporen edustalla, Kauko-Idän vilkkailla reiteillä ja muilla merten valtateillä on vaativaa. Tuntuukin kovin utopistiselta, että EU:n ja sen jäsenvaltioiden tuella suunniteltavat autonomiset valtameriliikenteen laivat pystyisivät liikennöimään turvallisesti Malakansalmen kaltaisilla ja muilla vilkkaasti liikennöidyillä reiteillä. Autonomisten laivojenkin kuuluu noudattaa kansainvälisen lainsäädännön, merenkulkujärjestö IMO:n turvallisuussääntöjen ja Meriteiden kulkusääntöjen määräyksiä, ja luokituslaitosten sekä vakuutusyhtiöiden vaatimuksia.

Tässä epävarmassa tilanteessa tuskin löytyy varustamoja, jotka rohkenisivat rakennuttaa autonomisia valtamerilaivoja, rahoittaa niiden etäohjailuun tarvittavan satelliittijärjestelmän ja perustaa sekä miehittää satelliittien ja maa-asemien välisiä datakeskuksia. Koska suuretkin valtamerialukset kulkevat jo 12 hengen miehityksellä, taloudellisiakaan kannustimia ei ole.

Jaakko Varimaa
merikapteeni