Keväällä Elinkeinoministeriö tilasi selvityksen, jonka mukaan koulujen kesälomien siirto parilla viikolla eteenpäin toisi matkailualalle 1300 henkilötyövuotta ja 200 miljoonaa euroa. Helppo yhtälö, nyt ei muuta kuin siirtämään lomia. Ainoa ongelma on, että Elinkeinoministeriö ei selvityksessään kysynyt mitään heiltä, joita asia oikeasti koskee. Opettajilta saatikka oppilailta ei vaivauduttu asiaa tiedustelemaan.
Varovaisen myönteinen oli opettajienkin kanta asiaan, mutta ennen kuin siirtoja aletaan tosissaan edes pohtia, on tehtävä selvitys, jossa kaikki osapuolet ovat mukana. Ymmärrän hyvin elinkeinoelämän halua lomien siirtämiseen ja itsekin sillä perusteella ehdottomasti kannatan asiaa. Kolmen lapsen isänä oma minimaalinen kotiotos antoi myös myöntävän vastauksen. Tosin vanhin, joka ehkä parhaiten ymmärtää syy-seuraussuhteita kysyi heti, että ”kai meille tulee sitten lisää lomia talveen”. Ehdottomasti, vastasin vaikka mikä minä olen asiaan sanomaan mitään?
Silti koko ajan kovenevassa maailmassa, jossa pelkästään yritykset eivät kilpaile markkinaosuuksia toisiltaan vaan myös valtiot, on tällaiset asiat otettava tosissaan. 1300 henkilötyövuotta ja 200 miljoonaa euroa ovat todellisuutta ja mikä monen uudistusta eniten vastustaneen argumenteista tahtoo unohtua, on se tosiseikka, että noistakin 200 miljoonasta kerätään verotuloja, joilla nimenomaan tässä maailman vähiten epäonnistuneessa valtiossa kustannetaan koululaitosta ja yhteiskuntaa ylläpitäviä toimia.
Ymmärrän silti myös tuohtumisen, sillä jos joku elinkeinopoliittinen työryhmä nyt kertoisi tehneensä selvityksen, että esiintyvien taiteilijoiden ei tulisi esiintyä ollenkaan heinäkuussa niin kyllä minä ensimmäisenä ottaisin esille kysymyksen, että miksei minulta kysytty mitään?
Kehotan siis välittömästi aloittamaan selvityksen, jossa tutkitaan opettajien ja oppilaiden kanta lomien siirtoon. Oppilaat eli nuoret ovat yhteiskuntamme tulevaisuus. Heidän elämässään tapahtuu isoja asioita peruskoulun ja myöhemmin lukion ja ammatillisen koulun aikana. He kasvavat aikuisiksi, yhteiskunnan pyörittäjiksi ja päättäjiksi. Siksi jos löytyy oikeasti pätevät syyt sille, että kesälomien on oltava näillä paikoilla, koska oppilaat oppivat ja voivat parhaiten nykysysteemissä niin olen valmis unohtamaan koko uudistuksen.
Jos syitä ei löydy niin mitä pikemmin päästään yhteisymmärrykseen uusien lomakäytäntöjen toimeenpanemisessa, sen parempi. Siitä muuten hyötyisi myös kesäkaupunkina tunnettu Uusikaupunki ja oikein isolla kädellä. Jään odottamaan toimia ja opettajien sekä oppilaiden näkemyksiä, sillä kerrankin voisimme näyttää oikein prosessinomaisesti, että raha ei sanele yhteiskunnassamme kaikkea vaikka sen nojalla tehty esitys olisikin lopulta oikea.
Pete Poskiparta
kirjoittaja on ulkouusikaupunkilainen viihdetaiteilija ja mentalisti