Kaupassa voi tehdä monenlaisia valintoja ympäristön hyväksi. Lihansyönnin vaikutuksesta ympäristöön puhutaan paljon, mutta harva ajattelee, mikä merkitys ruokahävikillä on Itämeren rehevöitymiseen.
Turun yliopiston Brahea-keskuksen ja Pidä Saaristo Siistinä ry:n SaaRa-hankkeen tavoitteena on ruokahävikin vähentäminen Saaristomeren matkailukohteissa.
Suomalaiset heittävät Luonnonvarakeskuksen mukaan noin 400 miljoonaa kiloa ruokaa roskiin vuodessa. Rahassa mitattuna se on 450 miljoonaa euroa.
Kauppalistojen tekemistä voikin pitää merkittävänä ympäristötekona. Kun on etukäteen miettinyt, mitä tarvitsee, jääkaappiin ei jää ruokaa pilaantumaan.
Suomen Ympäristökeskuksen erikoistutkija Seppo Knuuttilan mukaan suurin osa Itämerta kuormittavasta sinilevästä johtuu ihmisten ruokavaliosta. Knuuttila suosittelee jokaista osallistumaan ympäristön suojelemiseen korvaamalla lihan kestävästi pyydetyllä Itämeren kalalla, kuten silakalla.
Lähiruokaan erikoistuneissa saaristoravintoloissa silakkaa on onneksi saatavilla näilläkin seuduilla. Hyvää työtä ovat tehneet myös paikallisten kalastusalueiden aktiivit, jotka ovat järjestäneet kouluissa erityisiä kalapäiviä.
Runsaat sinileväesiintymät ovat valitettavaa arkitodellisuutta tällä hetkellä Saaristomerellä, mutta Vakka-Suomen kuntien vesistöissä on ainakin tähän asti voitu pääosin nauttia uimakelpoisista vesistä. Meren virkistyskäyttö onkin helteillä moninkertaista verrattuna viime kesään, ja uimarannoilla riittää polskuttelijoita aamusta iltaan.
Tutkijat ennakoivat, että ilmastonmuutos tuo näille seuduillekin tulevina vuosina pitkiä hellejaksoja. Meistä jokainen voi omalta osaltaan vaikuttaa siihen, voivatko tulevat sukupolvetkin käydä vilvoittelemassa sinilevästä vapaassa meressä.
Suomalaiset heittävät noin 400 miljoonaa kiloa ruokaa roskiin vuodessa.