Kuva: Aarni Nummila
Maija Karala
Kolmen sorsalintulajin metsästystä rajoitetaan, ilmoitti Maa- ja metsätalousministeriö elokuussa. Punasotkan ja tukkasotkan metsästys kielletään kokonaan kolmeksi vuodeksi, ja allin metsästystä rajoitetaan. Mikä vesilintuja oikein vaivaa?
Sotkien ja muiden lintujärvien asukkaiden ahdinko on tiedossa. Vesien rehevöityminen ja umpeenkasvu vie niiltä kodit. Uhanalaisten listalle ovat joutuneet jopa tutut lajit, kuten nokikana ja naurulokki.
Rauhoituksen on määrä ostaa sotkille aikaa, jonka aikana ministeriö lupaa kääriä hihat kosteikkojen ennallistamisen suhteen. Keinoja lintuvesien pelastamiseen on jo: tarvitaan vain rahaa ja tahtoa.
Allin tilanne on aivan toisenlainen ja paljon hankalampi korjata.
Se on arktinen sorsa, joka Suomessa pesii lähinnä Lapin tunturijärvillä parin tuhannen pariskunnan voimin. Suomen allikanta näyttää olevan vakaa, eikä se ole kotimaisella uhanalaisten lajien listalla.
Maailmanlaajuisesti alli on kuitenkin samassa liemessä kuin muukin arktinen luonto. Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN luokittelee sen vaarantuneeksi. Siitä sukupuuttoon on vielä kaksi askelta: erittäin uhanalainen ja äärimmäisen uhanalainen.
Suomalaiseen metsästykseen tämä liittyy olennaisesti. Suomessa on tähän saakka ammuttu vuosittain enemmän kuin oman pesimäkantamme verran alleja. Itämeri nimittäin sattuu olemaan maailman tärkein allien talvehtimisalue.
Vielä 90-luvun alkuvuosina Itämerellä talvehti yli neljä miljoonaa allia. Vuonna 2007 luku oli enää 1,5 miljoonaa, eikä määrän hupeneminen näytä loppuneen.
Syitä on monia. Kymmeniä tuhansia alleja kuolee vuosittain sivusaaliina ajoverkkoihin, ja laivaliikenteen tuottamat jatkuvat pienet öljypäästöt heikentävät lintujen kuntoa, toisinaan tappavatkin niitä.
Mutta jotain pahempaa on meneillään. Syksyisin Itämerelle saapujista vain noin kolme sadasta linnusta on nuoria. Jostain syystä allit eivät lisäänny.
Epäily kohdistuu ilmastonmuutokseen. Pohjoisen nelivuotiset myyräsyklit ovat menneet sekaisin, mikä voi pakottaa nälkäiset saalistajat allien pesille. Voi olla, että allien nilviäis- ja äyriäissaalis on huvennut lämpenevissä vesissä: monet pohjoisen vesilinnut näkevät jo nälkää.
Metsästyskielto ei auta varsinaisiin ongelmiin, mutta se antaa alleille hieman lisää hengitystilaa, ja kenties aikaa sopeutua muuttuvaan maailmaan.
Juttu löytyy kokonaisuudessaan myös 23.8.2018 julkaistusta lehdestä