Maija Karala
Suomella on uusi pesivä lintulaji, kertoi Birdlife Suomen tiedote tiistaina. Jalohaikarapari on kuluvana kesänä pesinyt ja kasvattanut poikueen Porvoossa. Kauniin linnun asettuminen osaksi Suomen luontoa ilahduttaa, mutta on myös merkki ilmaston muuttumisesta.
Jalohaikara näyttää nimensä mukaiselta. Se on ylväsryhtinen, lumivalkoinen, metrin korkea lintu. Se vaanii kala- ja sammakkosaalistaan ruovikkoisilla lahdilla, usein yhdessä läheisen serkkunsa harmaahaikaran kanssa.
Pesimään se asettuu usein muiden haikaroiden seuraan, missä joukkovoima suojelee niitä saalistajilta ja munarosvoilta. Porvoolaisparikin kasvatti maailman ensimmäiset suomalaiset jalohaikarat suuren harmaahaikarayhteisön turvassa.
Lintuharrastajat ja -tutkijat osasivat jo odottaa pesintää. Yksin ja kaksin liikkuvia harhailijoita on liikkunut Suomessa vuosittain viimeiset parikymmentä vuotta.
Valkoisen linnun perinteiset pesimäalueet ovat pääosin tropiikissa sekä Lounais-Aasian ja Yhdysvaltojen lämpimissä osissa. Se on kuitenkin viime vuosina levinnyt vauhdilla pohjoista kohti. Jalohaikaran pesintä raportoitiin ensi kertaa Liettuassa vuonna 2000, Latviassa 2005, Virossa 2008, Ruotsissa 2012, ja nyt Suomesta. Amerikassa sen levinneisyys on laajentunut samaa tahtia.
Jalohaikara on osa maailman lintujen suurta vaellusta pohjoiseen. Suomalaistenkin lintujen pesimäpaikat siirtyvät keskimäärin 1,6 kilometriä vuodessa, ovat pitkäaikaiset lintuseurannat osoittaneet. Samalla meille on saapunut uusia lajeja etelästä: sitruunavästäräkki, pussitiainen, ruokosirkkalintu.
Kylmän ilmaston linnut katoavat samaa tahtia. Riekko ja kuukkeli eivät aina ole olleet Lapin lintuja. Loputtomiin ei voi vetäytyä: pohjoisessa vastaan tulee Jäämeri.
Vaikka jalohaikaran pesintä Porvoossa on oire yhä vakavammaksi käyvästä ongelmasta, on vaikea olla samalla iloitsematta uudesta lajista ja onnistuneesta pesinnästä. Jalohaikaroiden neljä poikasta kuoriutuivat juhannuksen aikaan, ja ovat nyt jo reippaita nuoria lintuja.
Jalohaikara on osa maailman lintujen suurta vaellusta pohjoiseen.
Juttu löytyy kokonaisuudessaan myös 9.8.2018 julkaistusta lehdestä