Lokalahden koulussa aloitti viime viikolla lukuvuoden yli 80 oppilasta, eli tuplasti enemmän kuin vielä seitsemän vuotta sitten.
Onko sen vetovoima lapsiperheiden keskuudessa kasvanut vai onko kysymys vain tilastollisesta sattumasta? Toimittajamme lähtivät katsastamaan, mitä Lokalahdelle kuuluu ja mitä siellä asuvat kotipaikastaan ajattelevat (sivut 5 ja 8).
Lokalahti liittyi Uuteenkaupunkiin vuonna 1981. Nyt noin tuhannen asukkaan kaupunginosa on monilla mittareilla mitattuna varsin elinvoimainen paikka. Palveluja on lähtenyt, mutta paljon on myös jäljellä. Kauppa, postipalvelut, pankki, ravintola, koulu, päiväkoti ja kirjastoauto eivät ole taajama-alueilla enää itsestäänselvyyksiä.
Elinvoimasta ja yhteisöllisyydestä kertovat myös Lokalahdella järjestettävät tapahtumat. Rakettimaisesti festivaalikartalle noussut Karjurock on lisännyt Nopperlan kylän tunnettuutta. Pinipajun maitolaiturimarkkinat, Antiikkimarkkinat ja Ike-hölkkä ovat osa Lokalahden kesää.
Lokalahdella mökkitalkkarin hommia tekevä Mauri Haapasalo kertoo, että 1960-luvulla rakennettuja mökkejä päivitetään nyt kovaa vauhtia nykypäivään (US 27.3.2018). Talviasuttavuus innostaa ainakin eläkkeellä olevia vapaa-ajanasukkaita miettimään myös pysyvää muuttoa mökkipaikkakunnalle.
Kaupungistumisesta puhutaan paljon, mutta valtavirtaan syntyy myös poikkeavia ilmiöitä. Esimerkiksi pieni Matildedahlin kylä Salossa on muutamassa vuodessa saanut muuttajia ja uutta yritystoimintaa pääkaupunkiseudulta.
Lokalahdelta on matkaa Uudenkaupungin keskustaan vajaa 20 kilometriä ja Turkuun 60 kilometriä. Työpaikkaomavaraisuus Vakka-Suomessa on nyt korkea. Merellisessä Lokalahdessa on potentiaalia, jos kaupunki hoitaa oman tonttinsa lähipalvelujen ylläpitämisestä ja tonttitarjonnassa.
Tuhannen asukkaan kaupunginosa on monilla mittareilla mitattuna varsin elinvoimainen paikka.