Maailmassa tuotetaan vuosittain noin 320 miljoonaa tonnia muovia, josta noin 130 miljoonaa tonnia käytetään erilaisiin kertakäyttökohteisiin, kuten pakkauksiin, ostoskääreisiin ja pikaruoka-aterimiin. Tästä syntyy lähes sama määrä muovijätettä, josta 12 % menee poltettavaksi, 9 % kierrätykseen, 5 % päätyy luontoon ja 74 % jää ongelmajätteeksi.
Ongelmajätteen sijoitus rannikkojen huonosti hoidetuille kaatopaikoille sekä jätteen dumppaaminen meriin ja jokiin on puolestaan aiheuttanut maailmanlaajuisen uhan merten ekologialle. Meriin kulkeutuu muovijätettä noin 10 miljoonaa tonnia vuodessa, josta pääosa ajautuu merivirtojen mukana valtamerten viiteen suureen jätepyörteeseen. Pitkällä merimatkalla muovijäte jauhautuu kaikkine myrkkyineen mikroskooppisiksi hitusiksi, jotka kulkeutuvat merten eliöstön ruokaketjun kautta ihmistenkin ravintoon haitallisine seurauksineen.
Vain 12 % muovijätteestä päätyy poltettavaksi. Se on hämmästyttävän vähän, koska muovijäte on arvokasta polttoainetta, sillä poltossa saadaan kilosta muovia sama määrä energiaa kuin litrasta öljyä. Käytetyin muovin raaka-aine on polyeteeni. Sen poltossa syntyy ainoastaan hiilidioksidia ja vettä. Sekalaatuisessa yhdyskuntamuovissa saattaa olla mukana myös muovilaatuja, joiden poltossa syntyy haitallisia päästöjä, mutta polttovoimaloille on asetettu tiukat velvoitteet, jotka koskevat saastuneiden palokaasujen puhdistusta. Vaatimus toteutuu uusissa lämpövoimaloissa, joiden leijukattilat ja savukaasujen puhdistuslaitteet täyttävät nämä ehdot. Täysin polttoon sopimattomien PVC-muovien valmistus pitäisi kieltää kokonaan lajittelun helpottamiseksi.
Jätemuovi voidaan myös muuttaa pyrolyysimenetelmällä (tislaus) takaisin öljyksi. Hollantilainen yritys Bin2Barrel rakentaa Amsterdamin satamaan koelaitoksen, joka tuottaa noin 30 miljoonaa litraa öljyä/vuosi ja käyttää tähän 35 miljoonaa tonnia jätemuovia. Diesel-laatuinen öljy käytetään merenkulun tarpeisiin. Bin2Barrel suunnittelee rakentavansa neljä tuotantolaitosta lisää, ja aikoo jatkossa tuottaa jätemuovista öljyä arvokkaampia kemikaaleja. Pyrolyysin kustannuksia ovat investointi erilliseen tuotantolaitokseen laite- ja palkkakuluineen, sekä lopputuotteen myynti ja kuljetus käyttäjille.
Jätemuovin polttaminen lämpöenergiaksi on edullisin tapa, koska lisäkuluna on vain kertainvestointi lämpövoimalan puhdistuslaitteisiin. Poltto ei kuitenkaan imagonsa vuoksi miellytä EU-komission ympäristöväkeä, vaan EU:n direktiivit edellyttävät jätemuovin kierrätystä.
Jaakko Varimaa
merikapteeni