Muutos on aina mahdollisuus, 
mutta sen vaikutuksia elämäämme on vaikea arvioida etukäteen. Lopputulosta on vaikea ennustaa olipa sitten kysymys elämänmuutoksesta, kodin remontista tai kaupunkikuvasta.
Uudessakaupungissa kuukauden ajaksi rakennettu demokatu havainnollistaa vaihtoehtoja siitä, miten keskustaa voitaisiin elävöittää. Miltä Alinenkatu näyttäisi, jos se olisi osittain kävelykatuna. Kaistale vihreää nurmikkoa, istutuksia ja istumaan houkuttelevia lepotuoleja pehmentävät betonin ja asfaltin hallitsemaa katukuvaa.
Rauhanpuistoon tuodut riippukeinut, varjoa tarjoavat puut ja vanhassa puutalossa toimiva kirjasto toimivat kesäisenä kaupunkilaisten olohuoneena. Ainakin turistit ovat olleet mielissään. Entä sitten kaupungin asukkaat?
Paljon on tullut negatiivista palautetta, mutta myös positiivista. Kaupunginvaltuutettu Sami Laaksonen kirjoitti kannustavan kirjoituksen torstain lehteemme, ja olen hänen kanssaan jetsulleen samoilla linjoilla: demokatu on onnistunut avaus.
Täällä on totuttu siihen, että autolla pääsee oven eteen joka paikkaan. Heiltä muutos ei saa kannatusta.
Itselleni on ollut hieman yllättävää lukea lehtemme tekstari-palstan kannanottoja, joissa on huolestuttu siitä, että kävelykatu haittaa kivijalkaputiikkien liiketoimintaa.
Viihtyisä ja oleilemaan innostava kauppakatu mielestäni päinvastoin madaltaa kynnystä avata liikkeen ovi ja tehdä vaikkapa heräteostoksia. Näinhän se toimii kauppakeskuksissakin.
Kävelykatuja on muun muassa Hangossa, Turussa, Naantalissa ja Maarianhaminassa – kaikki vilkkaita kesäkaupunkeja.
Vietin yhden iltapäivän tänä kesänä turistina Naantalissa. Kolusin joka ikisen putiikin ja gallerian kävelykadun varrella eikä tullut mieleenkään valittaa parin sadan metrin matkasta autolle. Päinvastoin, onhan se paljon mukavampaa aistia jalkaisin kaupungin ilmapiiriä kuin autossa istuen. Voi jopa kohdata jonkun ihmisen.
Luin äskettäin Facebook-kaverini linkittämän kolumnin siitä, miten tärkeitä ihmisten väliset kohtaamiset ovat ihmisten terveydelle. Yhdysvalloissa on tutkittu, että arjen pienillä livekohtaamisilla – kaupassa, kadulla tai koiralenkillä – on hyvin suuri merkitys. Jopa niin suuri, että ne keikkuvat ykkösenä listalla, johon on merkitty syitä, miksi joku elää yli satavuotiaaksi, kirjoittaa Helena Salakka Etelä-Suomen Sanomissa.
Uusikaupunkilaisten kannattaa nyt liikkua maailmalla avoimin silmin ja tuoda ideoita kotikaupunkiinsa. Kenkäkauppa Alinan yrittäjän Outi Nurmen Tanskasta nappaama sateenvarjotaivas on tästä loistava esimerkki.
Se on tuonut iloa ja saanut osakseen runsaasti mediahuomiota. Tuoreessa Anna-lehdessä runoilija Heli Laaksonen listasi entisen kotikaupunkinsa sateenvarjot suvisten nähtävyyksien suosikkilistalleen.
Demokadun tekijät ovat onnistuneet yhdessä tärkeässä tavoitteessaan – keskustelun herättämisessä.
Alisellakadulla on hanketta varten perustettu avoin kaupunkitila, jonne kannattaa mennä kertomaan ajatuksiaan hankkeesta ja ideoitaan kaupungin keskustan kehittämisestä. Niin voi varmistua, että viestit menevät perille.
Eija Eskola-Buri
päätoimittaja