Kuulun niihin onnekkaisiin kotipuutarhureihin, joilla on käytössä oma kaivo. Erityisesti tänä kesänä on kaivovedelle ollut tarvetta, kun sadetta ei ole käytännössä saatu kunnolla kuukausiin. Kesäiltojen rutiineihin onkin kuulunut kasvihuoneen, kasvimaan ja kukkaistutusten kastelu. Ahkerasta kastelusta huolimatta esimerkiksi keväällä istutetut uudet vadelmantaimet näyttävät aika surkeilta. Hengissä ne vielä ovat, mutta nipin napin.
Minulle puutarhanhoito on kuitenkin vain harrastus. Jos nyt kuivuuden takia kesäkukat kuolevat tai mansikat jäävät pieniksi, niin eihän se ole mikään iso vahinko. Toista on heidän kohdalla, joiden pitää saada maanviljelystä elantonsa. Monelle heistä kesä on ollut yhtä painajaista.
Varsinais-Suomen ELY-keskuksen viikolla julkaiseman tiedotteen mukaan sademäärät ovat olleet koko Lounais-Suomessa alkuvuoden aikana selvästi keskimääräistä vähäisemmät. Kaikkein kuivinta on ollut Vakka-Suomessa ja Pohjois-Satakunnassa.
Luonnonvarakeskuksen tuorein ennuste maatilojen kannattavuudesta onkin synkkää luettavaa. Ennusteen mukaan maatalouden kannattavuus painuu vielä viimevuotistakin heikommaksi. Kuivuudesta johtuen tämän vuoden vilja- ja nurmisato on osoittautumassa paikoin hyvinkin heikoksi, ja maatilojen väliset satoerot ovat suuret. Viljatilojen ennestäänkin heikko kannattavuus jää nollaan. Vähintään puolet viljanviljelijöistä ei saa ollenkaan korvausta omalle työlleen ja omalle pääomalle. Myös muiden kasvinviljelytilojen kannattavuus on yhtä heikko.
Eikä karjankasvattajien, sikatilallisten tai maitotilojen tilanne ole yhtään sen helpompi. Heikko sato ja sen johdosta kasvavat ruokintakustannukset yhdistettynä tuottajahinnan laskuun onkin yhtälönä mahdoton.
Koska perheessäni on myös hevonen, olen itsekin joutunut osallistumaan näihin pohdintoihin ”syökö hevonen talvella vai syödäänkö hevosta”. Hevoset kun ovat siitä ongelmallisia eläimiä, että niiden ruuansulatus tarvitsee toimiakseen melkoisen määrän heinää joka päivä ja heinän tulee myös olla hyvälaatuista. Ja kun kesän ensimmäinen heinäsato jäi näillä kulmilla vain kolmannekseen tavanomaisesta, niin pienoista paniikkia oli kieltämättä ilmassa.
Kuvaavaa tilanteelle oli, että suuri maatalousketju ilmoitti jo heinäkuun alussa että koko tämän vuoden säilöheinäsato on myyty loppuun. Pienempiä heinäpaaleja oli vielä saatavilla, mutta hinta oli noussut keväästä todella reippaasti ja tuotteelle oli määrätty tiukka ostorajoitus. Mekin harkitsimme jo heinäostoksille lähtemistä Itä-Suomeen ja täysperävaunurekalla, mutta onneksi pulmaan löytyi paikallinen ratkaisu. Kaikki eivät kuitenkaan ole olleet yhtä onnekkaita. Jo nyt on teurasautoon talutettu eläimiä ennenaikaisesti, etenkin lypsylehmiä.
Suomalaisena, tuhansien järvien maan asukkaana, sitä on tottunut pitämään vettä itsestään selvänä asiana. Sitä tulee hanasta ja taivaasta, joskus liikaakin. Tämä kesä on ainakin opettanut sen, kuinka siunattu asia vesi on, myös sateen muodossa.
Maija Ala-Jääski
toimittaja