Uusikaupunki on virallisesti yksikielinen. Valtaosa kaupungin lähes 16 000 asukkaasta puhuu suomea, mutta kaduilla, kahviloissa, työpaikoilla ja vapaa-ajalla puhutaan paljon myös muita kieliä.
Tuoreimman tilastopäivityksen mukaan 763 uusikaupunkilaista puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea.
Suurimmat kieliryhmät suomen jälkeen ovat eesti (86), venäjä (84), ruotsi (64), englanti (51), arabia (46), puola (38), turkki (30), somali (29) ja thai (25).
Suomen kielen opiskelu on maahanmuuttajille paras tapa päästä sisälle paikalliseen yhteisöön. Kielemme ei ole helppo, mutta jo muutamalla sanalla pääsee alkuun. Olennaista on, että uskaltaa kokeilla eikä pelkää virheitä.
Uudessakaupungissa alkaneessa kotouttamiskoulutuksessa kieltä ei opiskella pelkästään kielioppia pänttäämällä, ja koulun penkiltä on jalkauduttu ihmisten pariin. Myös työharjoittelut ovat osa koulutusta.
Erilaiset vapaaehtoisuuteen pohjautuvat projektit koulussa, vanhainkodeissa ja tapahtumissa ovat hyödyksi paitsi kielen oppimiselle myös uusien tuttavuuksien syntymiselle.
Uusikaupunki oli mukana Siirtolaisinstituutin tutkimuksessa, joka julkistettiin tänä vuonna. Siinä selvitettiin suomalaistaustaisten ja maahanmuuttajanuorten välisiä kaverisuhteita.
Nuorilla on tutkimuksen mukaan suuri halu tutustua suomalaisiin nuoriin, mutta se koettiin vaikeaksi. Kotouttamisen tehtävänä on raivata esteitä ja mahdollistaa paikkoja ja tilanteita ystävyyssuhteiden syntymiselle.
Erilaiset harrastusryhmät ja urheiluporukat, kansalaisopisto, seuratoiminta ja liikuntapaikat luovat mahdollisuuksia kohtaamisiin, mutta tarvitaanko niiden lisäksi myös jotakin muuta kohtaamispaikkaa? Olisiko täällä tarvetta esimerkiksi yhteiselle olohuoneelle, jota Ukipoliksen Asukasluotsaus-hankkeen projektipäällikkö Mirva Salonen on pohtinut (US 15.2.2018)
763 Uudenkaupungin asukasta puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea.