Uudessakaupungissa on kerätty adressia kaupungin suunnitelmille lopettaa avustus Stoppi-nuorisoasunnoille. Sosiaalilautakunta käsittelee asiaa tänään budjettikokouksessaan. Esityksen taustalla on sosiaalitoimeen kohdistuva lähes miljoonan euron säästötavoite (sivu 5).
Kaupunki on avustanut toiminnasta vastaavaa Vakka-Suomen Mielenterveysseuraa vuosittain noin 190 000 eurolla. Toiminnalla on täällä pitkät perinteet. 2000-luvulla Raha-automaattiyhdistys tuki vastaavaa toimintaa, ja erilaisten vaiheiden kautta toiminta siirtyi Vakka-Suomen Mielenterveysseuralle.
Toiminnan arvoa on vaikea rahassa mitata, mutta on selvää, että sen ansiosta moni nuori on välttynyt ongelmilta, joiden korjaamiseen olisi yhteiskunnan rahaa palanut paljon enemmän kuin mitä kaupunki on tukitoimintaan investoinut.
Stoppi-asumisessa on kysymys muustakin kuin seinistä ja katosta. Tärkeää on ollut myös turvallisen yhteisön tarjoama apu ja vertaistuki, jota on ollut asunnoissa saatavilla. Eri puolille kaupunkia nyt suunnitellut tukiasunnotkin ovat toki parempi kuin ei mitään.
Asuntola-aika on ollut nuorelle väliaikaista. Tavoitteena on ollut, että nuori löytää siellä asuessaan oman paikkansa. Elämä ei aina mene kuin strömsössä, arki kangertelee, suunnitelmat eivät toteudu ja unelmat murtuvat. Itsenäistyminen vie aikaa.
Stoppi-nuorisoasunnot on ollut malliesimerkki ehkäisevästä nuorisotyöstä. Sen rinnalle on tullut myöhemmin muun muassa etsivä nuorisotyö, joka auttaa nuoria arjen hallinnassa sekä opintojen ja työpaikan hakemisessa. Uutena toimintamuotona on syyskuun alussa aloittanut aikuisten vastaanotto, joka tarjoaa neuvontapalveluja.
Päättäjien tehtävä on tehdä valintoja. Kun esityslistalla on säästöpäätöksiä, hyvien valintojen tekeminen on vaikeaa. Ennaltaehkäisevistä palveluista säästäminen on useimmiten lyhytaikaista, ja siitä voi koitua kallis lasku myöhemmin.
Stoppi-nuorisoasunnot on ollut malli esimerkki ehkäisevästä nuorisotyöstä.