Maija Karala
Sienisadosta tuli sittenkin varsin hyvä, vaikka kuiva kesä sai sienten ystävät odottamaan suoranaista katovuotta.
Sienilajien tunnistaminen on ruokasienten kerääjälle kirjaimellisesti elintärkeää, onhan suomalaisten lajien joukossa myös todella myrkyllisiä. Mutta sieniä voi harrastaa toisellakin tavalla. Parhaillaan meneillään olevassa Sieniatlas-hankkeessa tutkijat ja harrastajat yhdessä keräävät tietoa Suomen sienilajien levinneisyydestä, elinympäristöistä ja uhanalaisuudesta.
Se ei olekaan ihan helppo juttu, kun etsittävien listalla ovat muutkin kuin tutut ruokasienet. Tällä hetkellä Suomesta tunnetaan pari tuhatta paljaalla silmällä näkyvää sienilajia – ja lisäksi tuhansia mikroskooppisen pieniä.
Eivätkä ne siihen lopu. Tieteelle tuntemattomia sienilajeja on Suomessa vielä vähintään satoja, ehkä tuhatkin, kertoi Luonnontieteellisen keskusmuseon sienitutkija Tea von Bonsdorff äskettäin Ylelle.
Esimerkiksi pelkkiä seitikkejä arvioidaan olevan noin 600 lajia. Niiden määrä on ruokasienten kerääjällekin kiusallinen, koska joukossa on sekä syötäviä (kuten kehnäsieni) että vaarallisen myrkyllisiä lajeja. Erityisesti etelämpänä Euroopassa, missä lajeja on vielä enemmän, seitikkien sekoittaminen aiheuttaakin toisinaan kuolemantapauksia.
Syötävien tunnistaminen myrkyllisistä ei ole kuitenkaan ainoa syy perehtyä sienilajeihin. Sienet ovat merkittävä osa Suomen luonnon monimuotoisuutta ja hoitavat luonnossa tärkeitä tehtäviä. Sienijuuret kuljettavat vettä, ravinteita ja tietoa kasveille, rihmastot hajottavat kuollutta ainesta ja vapauttavat ravinteita.
Itse itiöemät, joita yleensä ajattelemme sieninä, ovat tärkeää ravintoa lukuisille selkärangattomille, kuten jokainen sienenpoimija on harmikseen havainnut.
Kuitenkin sienten tilanteesta Suomessa tiedetään sangen vähän. Missä kukin laji esiintyy ja miksi? Mitkä sienet ovat uhanalaisia? Kaipaavatko ne suojelua? Kysymyksiin on vaikea vastata, koska täysipäiväisiä sienitutkijoita on maassa vain kourallinen.
Siksi Sieniatlas-hankkeeseen kutsutaan mukaan myös harrastajia. Sieniatlas.fi-sivustolla havaintoja voi ilmoittaa kuka tahansa. Tarjolla on sienileirejä ja asiantuntija-apua lajien tunnistamiseen. Mukaan vain, jos metsien salaperäiset eliöt yhtään kiinnostavat!
Tällä hetkellä Suomesta tunnetaan pari tuhatta paljaalla silmällä näkyvää sienilajia.
Juttu löytyy kokonaisuudessaan myös 27.9.2018 julkaistusta lehdestä