Kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kuuluu jatkossakin kuntien tehtäviin kävipä valtakunnan soten kanssa miten tahansa. Uudessakaupungissa on tehty lyhyen ajan sisällä useitakin hyvinvointiin liittyviä päätöksiä.
Investointeja on suunnitteilla niin rakentamiseen kuin toiminnan kehittämiseenkin. Taloudellisesti mittavin on uusi sivistys- ja hyvinvointikeskus. Monitoimitaloon rakennetaan uudet tilat paitsi kouluille myös kansalaisopistolle ja musiikkiopistolle, uimahallille, liikuntahallille sekä varhaiskasvatukselle. Hankkeen karkea kustannusarvio on 40–50 miljoonaa euroa.
Myös pienemmillä askelilla on hyvinvoinnin edistämisessä merkitystä. Esimerkiksi käy Ykskoivun juoksuportaat, jonka rakentamiseen on varattu tälle vuodelle rahaa 30 000 euroa.
Vihreää valoa kaupunki on näyttänyt myös vanhusneuvoston aloitteeseen yli 65-vuotiaille suunnatusta senioripassista. Passia voisi käyttää uimahallissa, kuntosalissa ja ryhmäliikuntatunneilla, ja se oikeuttaisi edullisempiin kulttuuripalveluihin.
Kaupunki perusti viime vuonna hyvinvointipäällikön viran. Ensi vuoden talousarvioon esitetään kolmannen nuoriso-ohjaajan toimen perustamista.
Kaupungin strategian tavoitteena on, että vuonna 2030 kaupungissa on 20 300 asukasta eli reilu 4000 enemmän kuin tällä hetkellä. Lupaavasti alkanut väkiluvun kasvu on tänä vuonna tyssännyt, mutta toivottavasti vain väliaikaisesti.
Kunnallisella päätöksenteolla voidaan vaikuttaa paljonkin siihen, miten asukkaat pystyvät terveellisiä elintapoja noudattamaan. Valintojakin joudutaan tekemään, sillä raha ei riitä kaikkeen. Tämä konkretisoituu juuri nyt, kun hallintokunnat työstävät ensi vuoden talousarvioitaan.
Talousjohtaja Anne Takalan mukaan esityksissä riittää karsittavaa ennen kuin ensi vuoden budjetti saadaan tasapainoon.
Valintoja joudutaan tekemään, sillä raha ei riitä kaikkeen.