Vapaaehtoistyötä tekevillä järjestöillä on huoli tulevaisuudestaan. Miten lasten, nuorten, perheiden ja vanhusten parissa toimivien järjestöjen käy sote- ja maakuntauudistuksessa?
Kolmannen sektorin merkitys hyvinvoinnin edistämisessä on kiistaton. Lähes puoli miljoonaa suomalaista toimii vapaaehtoisena sote-alan järjestöissä.
Järjestöjen joukossa ovat muun muassa Punainen Risti, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, vertaistyötä tekevät potilasjärjestöt ja monet muut toimijat.
Sote-järjestöjen roolia valtakunnallisesti selvittänyt Sydänliiton pääsihteeri Tuija Brax totesi Kuntalehdessä, että vilkas järjestötoiminta on varma osoitus kunnan elinvoimasta.
”Vapaaehtoisten ja järjestöjen aktiivisuus heijastuu kunnassa kaikkeen. Se torjuu yksinäisyyttä ja parantaa hyvinvointia. Yleisen aktiivisuuden lisääntyessä liiketoimintakin lisääntyy ja raha kiertää nopeammin”, Brax kiteytti järjestöjen merkityksen.
Sote-uudistuksessa terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen jää kuntien vastuulle, mutta palvelutuotanto siirtyy maakunnille. Tähän asti kunnat ovat ostaneet järjestöiltä palveluita ja tarjonneet tiloja, mutta jatkossa muutokset ovat mahdollisia. Pelkona on, jatkavatko kunnat järjestöjen tukemista.
Ilman avustuksia toiminnan jatkaminen on uhattuna. Menettäjänä eivät silloin olisi ainoastaan järjestöt, vaan kunnat ja niissä asuvat ihmiset.
Ilmassa on paljon kysymyksiä, vähemmän vastauksia. Varsinais-Suomessa järjestöt eivät ole jääneet odottelemaan, vaan ne ovat perustaneet yhteisen hankkeen. Sen tarkoitus on etsiä kumppaneita, kartoittaa riskejä ja vahvistaa järjestöjen roolia uudistuksen toteutuessa.
Uudessakaupungissa käytiin viime viikolla vilkasta keskustelua aiheesta, kun koolla oli järjestöjen paikallisia toimijoita. Jatkoa on luvassa, kun kaupungin kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntapalvelut kutsuvat marraskuun lopussa järjestöjen edustajia keskustelemaan yhteistyöstä.
Ilman avustuksia toiminnan jatkaminen on uhattuna.