Verot verta juo

0

Suhtautuminen veroihin jakaa jännästi isokenkäisiä. Supercell Oy:n perustajat Mikko Paananen ja Ilkka Kodisoja maksavat tuloistaan kiltisti ja reilusti miljoonaveronsa Suomeen. Eräät kauppaneuvokset ja muut suurituloiset sitä vastoin pakenevat eläkeverotustaan Portugaliin. Ja toiset, etunenässä Nalle Wahlroos muuttavat kirjansa Ruotsiin välttääkseen perintöveron. Nämä veropakolaiset kokevat, että valtio varastaa heiltä veroina osuuden, joka kuuluisi heille itselleen.

Christian Pundars teki kansalaisaloitteen perintö- ja lahjaverosta luopumisesta. Aloite sai 57 000 kannattajaa ja sitä puidaan kohta eduskunnassa. Sen perusteluissa viitataan – paitsi Ruotsiin ja Norjaan, joissa veroa ei enää kanneta – erityisesti siihen, että perintönä saaduista varoista on jo kertaalleen maksettu verot.

Tämä väite on epälooginen ja naiivi. Ainakaan perinnön saaja ei ole maksellut saamastaan omaisuudesta koskaan mitään veroja. Perintö on lisäksi täysin ansiotonta perustuen vain sukulaisuuteen tai testamenttiin ja johtaa omaisuuden kasautumisen jo ennestään varakkaille suvuille.

Samalla perusteella tulisi luopua niin kiinteistö- ja monista muistakin verosta. Käytetäänhän myös omaisuuden ostoon sitä ansio- tai muuta tuloa, josta tuloverot on jo peritty. Kaikkein perusteettomin on varainsiirtovero (kiinteästä 4 %, osakkeista 2 %), jonka ainoa motiivi on kerätä valtion kassaan tuloja.

Perintö- ja lahjaverot määrätään saadun omaisuuden arvon pohjalta. Vero on erittäin oikeudenmukainen ottaen huomioon saajan maksukyvyn. Jos saan 1 miljoonan arvoisen perinnön lähiomaiselta, siitä on helppo maksaa perintövero (15 % = 149 700 euroa).

Lahjavero olisi vielä pienempi, 142 100. Jos verojen maksaminen ei tunnu kivalta, sen paremmin perintöä, testamenttia kuin lahjaakaan ei ole pakko ottaa vastaan.

Ongelmia voi syntyä toki silloin, jos vainajalta jäi ainoastaan asunto, johon leskellä on elinikäinen käyttöoikeus. Perintöverolasku lapsille tulee kuitenkin heti vaikkeivat nämä käytännössä saisi mitään perinnöksi. Em. epäkohta tulisi korjata verovelvollisuutta lykkäämällä.

Tavallisen keskituloisen kuolema aiheuttaa harvoin perillisinä oleville lapsille veroseuraamuksia. Jos kaksilapsisessa perheessä toisen vanhemman kuollessa yhteisiä varoja on 300 000 euroa ja puolisoilla on keskinäinen testamentti, jossa on maininta 109 999 euron leskivähennyksestä, jää lasten osuudeksi lesken avio-oikeuden jälkeen alle 20 000 euroa, jolloin perintöveroa ei mene.

Lisäksi yritysten ja maatilojen sukupolvenvaihdossa on huomattavia verohelpotuksia.

Perintövero tuottaa valtiolle vuosittain lähes 1 miljardia. Jos vero poistettaisiin, mitä tilalle? Taidanpa rustata vasta-aloitteen Pundarsin ym. perintöveron nostamisesta vähintään kaksinkertaiseksi!

Tarmo Kangas
kirjoittaja on eläkkeellä oleva ex-asianajaja