Suomen miesten jalkapallomaajoukkue on pelannut 14 ottelua viimeisen reilun vuoden aikana ja hävinnyt niistä vain yhden. Miten se on mahdollista? Eikö Huuhkajat olekaan ikuinen vitsin aihe?
Mukana on toki merkityksettömiä harjoitusotteluita sekä viime vuoden loppupuolella karsintaotteluita, jotka eivät enää pystyneet nostamaan Suomea MM-kisoihin.
Tänä vuonna käynnistyneessä uudessa Kansojen liigassa Huuhkajat on ollut voittamaton. Jos Suomi pystyy raapimaan yhdenkin pisteen ensi viikon Kreikka- tai Unkari-otteluista, on lohkovoitto varma.
Tällaista aloitusta suomalaiset jalkapallokannattajat eivät ole koskaan saaneet todistaa missään kilpailussa.
Kreikka, Unkari ja Viro eivät tietenkään ole kaikkein kovimpia vastustajia, vaikka kahdelta ensimmäiseltä löytyykin suuria voittoja menneisyydestä ja jopa Viro on ollut tällä vuosikymmenellä lähempänä arvokisapaikkaa kuin Suomi.
Kansojen liiga on edelleen melko tuntematon pelimuoto, vaikka sen kautta pienemmille jalkapallomaille on avautunut uusi mahdollisuus päästä EM-kisoihin.
Arvokisoihin on edelleen pitkä matka, mutta pitkästä aikaa voidaan edes haaveilla. Usein kun karsinnat ovat alkaneet niin huonosti, että viimeistään puolivälissä on käännetty katseet jo seuraaviin karsintoihin.
Tälläkin kertaa pelättiin pahinta. Useampi maajoukkueen vakiokasvoista jättäytyi sivuun, mutta uusia pelaajia on noussut täyttämään nappulakenkiä. He eivät pelaa Euroopan suurissa sarjoissa, vaan esimerkiksi Itävallan ja Skotlannin liigoissa, mutta mikä tärkeintä he pelaavat säännöllisesti joka viikko.
Hyvistä tuloksista huolimatta Suomen hyvät otteet ovat menneet varmasti monelta ohi. Otteluita ei nimittäin näe tavallisesta televisiosta ollenkaan. Netistä pelejä voi seurata ja moni osaa peilata ottelut vaikkapa älypuhelimesta isommalle ruudulle, mutta satunnainen katsoja ei löydä otteluiden pariin.
Lisäksi Olympiastadionin remontin aikana Huuhkajat on pelannut kotiotteluitaan Tampereella ja Turussa ja pääasiassa suomalaisille urheilukatsojille liian myöhään illalla. Ainakin lapsiperheet ovat kavahtaneet otteluita, jotka ovat alkaneet arki-iltoina kello 21.45.
Entisessä yksilöurheilijoiden maassa muistetaan yleensä vain jääkiekko, koripallo tai lentopallo, kun puhutaan joukkuelajeista. Silti vuodesta toiseen jalkapallo on harrastajien määrässä mitattuna Suomen suurin laji.
Lajikateus ja -pilkka on mielestäni aina ollut turhaa, mutta ehkä vielä joskus Suomestakin voidaan puhua jalkapallomaana. Varsinkin kun nuoret tytöt ja pojat muistuttavat siitä yhä useammin maailman kentillä.
Risto-Matti Kärki
tuottaja