Tulevana lauantaina vietetään pyhäinpäivää. Aiemmin päivästä käytettiin nimitystä pyhäinmiesten päivä. Nimi juontaa juurensa uskomukseen, että kyseisenä yönä liikkeellä olivat pyhät miehet, autuaat marttyyrivainajat, ja vielä sankoin joukoin. Talonpoikaiskulttuurissa tähän henkien vierailuun suhtauduttiinkin suurella vakavuudella. Vainajille lämmitettiin sauna ja pöytään katettiin talon kaikki herkut. Kaikenlaisten meteliä aiheuttavien töiden tekeminen, kuten vaikka halkojen hakkuu, oli pyhäinpäivänä kiellettyä.
Kun sauna oli lämmin, kävi talon emäntä siistimässä saunan ja laittamassa samalla pesuvedet ja vihdat valmiiksi vainajia varten. Tämän jälkeen talon väki odotti hiljaa, että vainajat saivat saunottua. Soveliaaksi katsotun ajan kuluttua talon väki siirtyi itse saunaan ja tupa ruokapöytineen jätettiin henkien käyttöön. Kun väki sitten palasi saunasta, poistuivat henget talosta tyytyväisinä. Vainajien hyvän kohtelun uskottiin takaavan karjaonnen seuraavaksi vuodeksi.
Myöhemmin, ainakin osassa Suomea, vainajien kestityksestä siirryttiin elävien kestittämiseen. Pyhien miesten sijaan, etenkin Lounais-Suomessa, juotettiin ja syötettiin suuren tilan torppareita ja alustalaisia, näin syystöiden valmistuttua ”huuhdottiin tomut alas kurkusta”. Juhlista saattoikin muodostua varsin railakkaat.
Pyhäinmiesten päivä, kuten lähes kaikki muutkin suomalaiset juhlapäivät, sopi myös tulevan sään, jopa seuraavan kesän, ennustamiseen. Jos aurinko sattui paistamaan kyseisenä päivänä, tiesi se yhdeksää poutapäivää kesällä. Vapaana lainehtivat vedet tiesivät varhaista kevään tuloa, mutta jos pyhäinmiesten päivänä oli vielä lehti puussa, niin silloin oli lupa odottaa takatalvea keväällä.
Nykyään pyhäinpäivä on suomalaisista juhlapyhistä se mihin liittyy vähiten perinteisiä tapoja ja tunnuksia. Ei ole pyhäinpäiväruokia, eikä -koristeita. Monet käyvät päivän aikana hautausmaalla viemässä kynttilöitä läheisten haudoille, mutta muita yleisiä tapoja ei päivän viettoon sitten liitykään. Toki monissa seurakunnissa luetaan vuoden aikana kuolleiden seurakuntalaisten nimet ja sytytetään kynttilät heidän muistolleen.
Monet suomalaiset ovat alkaneet liittää pyhäinpäivän viettoon lainoja amerikkalaisesta halloweenistä. Päivästä on näin tulossa karnevaalihenkisempi, eikä tämäkään ole mitenkään tavatonta.
Esimerkiksi Meksikossa, marraskuun alussa vietettävä traditionaalinen kuolleiden päivä ”Dia des Muertos” on synkästä aiheestaan huolimatta värikäs ja riehakas.
Maailma muuttuu ja juhlatavat sen mukana. Vaikka sauna on suomalaisille yhä tärkeä, niin vainajien saunaillan järjestäminen tulevana lauantaina olisi todella outoa.
Itse taidan tyytyä pihalla palavaan kynttilälyhtyyn.
Maija Ala-Jääski
toimittaja