Lokakuussa se jysähti viimeistään tajuntaan: elämän – sellaisena kuin me sitä elämme – on loputtava.
Hallitustenvälisen ilmastopaneeli IPCC:n julkaiseman ilmastoraportin viesti on koruton: nykyihmisen elämäntapojen on muututtava, koska vallitsevaa menoa maapallomme ei kestä. Ilmaston lämpeneminen ei altista pelkästään luonnonkatastrofeille, vaan uhkaa myös ihmiskunnan perustarpeita. Jos vesi ja ruoka loppuvat, myös bileet tällä pallolla tyrehtyvät lyhyeen.
Käytännössä muutos kulutustottumuksissamme on maapallon säilymisen ehto ja se koskettaa yhtä lailla teollisuusmaiden suuryrityksiä kuin pikkukaupunkien mattimeikäläisiäkin. Enää ei riitä, että ilmaston lämpenemistä pyritään hidastamaan, se olisi saatava pysähtymään.
Vaan kukapa sitä nyt saavutetuista eduista haluaisi luopua, en minä ainakaan. Kiireisessä arjessa paistinpannu käristää niin näppärästi tehotuotettua jauhelihaa harva se ilta, lämmitetty perheooppeli kuljettaa nopeasti ovelta toiselle ja kuka tätä kaamostakin kestää, jos ei edes kerran vuodessa lennähdä etelään lämmittelemään.
Joulun lahjaröykkiötkin on niin kamalan helppo hommata tunnin matkan päässä sijaitsevasta ostosparatiisista, jonne vuotavapakoputkisella perheooppelilla sitten huristellaan.
Paitsi että tänä vuonna ei huristella. Ensimmäistä kertaa koko shoppailu tuntuu suorastaan vastenmieliseltä ja ajatuskin velvollisuudesta hankituista lahjapurnukoista täysin älyvapaalta. Tarpeettoman muovikrääsän hamstraaminen on eittämättä yksi ihmiskunnan typerimmistä päähänpinttymistä.
Harva tarvitsee oikeasti sitä tavaramäärää, joka tonttukääreistä ensi maanantaina kuoriutuu. Mitä siis, jos antaisimmekin yhä useammin lahjaksi jotain aineetonta? Istahtaisimme yksinäisen vierelle kahviseuraksi, veisimme ystävät konserttiin tai tukisimmekin muovitörppöihin varatulla rahasummalla vähävaraisia perheitä.
Tuskin tavarastakaan kokonaan tarve on luopua, mutta jospa ennen jokaista hankintaa tulisi harkittua, kuinka tarpeellinen ostettava tuote todellisuudessa on ja panostettua hankinnoissa laatuun. Usein näitä laadukkaita ja hyviä ostoksia voi tehdä vieläpä oman kaupungin kivijalkaliikkeistä, pienyrittäjillä kun harvoin on edes varaa myydä huonolaatuista tavaraa.
Muutos tekee usein kipeää, mutta pienin askelin siihen pystyy kyllä jokainen. Meidän kulutuksemme kuitenkin lopulta määrittää sen, kuinka paljon energiaa käytetään, joten yksittäisten kuluttajien teoilla on ihan oikeasti merkitystä.
Jätetään siis tänä jouluna turhat ostokset tekemättä ja hommataan joulupöytään sapuskaa vain sen verran kuin tulee syötyä. Muutaman vuoden kuluttua vähemmällä pärjääminen on toivottavasti jo uusi normaali.
Päivi Sappinen18
sisällöntuottaja