Uudenkaupungin saldo vuoden 2018 lopussa: työttömiä 15 vähemmän – Katso kartasta lähikuntien työttömyyskehitys

0
Rakennusalalla työttömyys on vähentynyt syksystä 2015 saakka. Tämä on näkynyt erityisesti miesten työttömyyden alenemisena. Arkistokuvassa opiskelijoita rakennusalan koulutuksessa. Kuva: Mikael Rydenfelt, Turun Sanomat.

Uudessakaupungissa työttömyyden alentaminen on ollut vaikeaa jo pitkään, vaikka työpaikkatarjonta on ollut harvinaisen suurta. Kaupungissa oli joulukuussa 482 työtöntä työnhakijaa. Se on 15 vähemmän kuin vuosi sitten joulukuussa.

Marraskuun luvuista työttömien määrä on kasvanut. Ilmiö kuuluu työttömyyden kausivaihteluiden piiriin, näin tapahtuu joka vuosi.

Uudenkaupungin työttömyysaste oli joulukuussa 6,9 prosenttia, kertoo torstaina julkaistu Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus. Se on korkein mitattu työttömyysaste vuoden 2018 aikana.

Varsinais-­Suomessa oli joulukuun lopussa 21 500 työtöntä työnhakijaa. Vuotta aiemmasta työttömien määrä väheni 14 prosentilla eli 3 400 henkilöllä, ilmenee Varsinais-Suomen työllisyyskatsauksesta. Katsauksen julkaisee Varsinais-Suomen Ely-keskus.

Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli joulukuun lopussa Varsinais-Suomessa 9,5 prosenttia. Se on 1,5 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta aiemmin.

Työttömien osuus työvoimasta oli hieman pienempi kuin koko maassa, 9,7 prosenttia.

Työttömyys onkin vähentynyt Varsinais­-Suomessa lähes kolmanneksella kahdessa vuodessa.

– Mikäli nykyinen kehitys jatkuisi, lähenisi Varsinais-Suomen työllisyysaste vuoden 2019 lopussa jo 75 prosentin rajaa, kertoi Varsinais-Suomen liiton tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen Maakunnan tila -katsauksessa.

Joulukuun aikana työttömien määrä yleensä kasvaa,­ nyt kasvua oli maakunnassa 2 500 henkilön verran.

Työttömyyden kasvu johtui pääasiassa joulukuulle ominaisista tekijöistä: oppilaitoksista valmistuneiden nuorten tulosta työmarkkinoille ja määräaikaisten työsuhteiden päättymisestä.

Varsinais-Suomessa päästiin vuonna 2018 alle 20 000 työttömän rajan syyskuussa, lokakuussa ja marraskuussa. Joulukuun lukema on samalla tasolla kuin maaliskuussa, jolloin työttömiä oli koko maakunnassa 21 488.

Varsinais-Suomen Ely-keskus arvioi, että työttömyys vähenee jälleen tammikuun aikana. Tammikuun tilannetta peilaava työllisyyskatsaus valmistuu helmikuun loppupuolella.

1. Kuntakohtaiset erot

Yli puolet maakunnan työttömistä asuu Turussa. Turussa oli joulukuussa 11 440 työtöntä työnhakijaa. Toiseksi eniten työttömiä on Salossa, 2 800 henkilöä.

Yli tuhat työtöntä on myös Kaarinassa, 1 057 henkilöä.

Pienissä kunnissa työttömiä on myös lukumääräisesti vähiten. Varsinais-Suomen pienimmät luvut löytyvät Kustavista ja Oripäästä, joissa työttömiä työnhakijoita on kummassakin vain 40.

Kuntien väliset erot työttömyydessä ovat merkittäviä, arvioi Ely-keskus. Työttömyysprosentti on korkein Turussa (12,2 prosenttia) ja alin Paimiossa (4,4 prosenttia).

Yli puolessa Varsinais-Suomen kunnista työttömyys jää alle 7 prosentin tason.

Työttömien työnhakijoiden määrä väheni vuotta aiemmasta 24 Varsinais-­Suomen kunnassa ja kasvoi vain kolmessa.

2. Seutukuntien erot

Joulukuussa työttömien määrä väheni viime vuodesta kaikissa Varsinais-­Suomen seutukunnissa. Ripeimmin työttömyys aleni Salon seudulla ja Turunmaalla, kummassakin noin 20 prosentilla.

Työttömyysaste oli korkein Salon seutukunnassa, 11,1 prosenttia. Pienin työttömyysaste oli Vakka-Suomessa ja Turunmaalla, kummassakin 6,5 prosenttia.

Manner­-Suomessa vain Vaasan naapuriseuduilla (Pietarsaaren seutu ja Suupohjan rannikkoseutu) työttömyys oli näitä alemmalla tasolla.

Työttömyysaste laskee tasaisesti kaikissa muissa seutukunnissa paitsi Vakka-Suomessa, jossa työttömyysasteen lasku on tasaantunut noin 6 prosentin tuntumaan.

Näyttää siltä, että Vakka-Suomessa rakenteellisen työttömyyden raja on tullut vastaan, eikä helposti työllistyviä enää ole työttömyystilastoissa.

3. Pitkäaikaistyöttömyys

Pitkäaikaistyöttömyys on alentunut ripeästi kaikissa alueen seutukunnissa. Eniten pitkäaikaistyöttömien määrä on vähentynyt vuoden takaisesta Salon seudulla, jossa alenema on ollut 38 prosenttia. Muissakin seutukunnissa se on alentunut 26–35 prosenttia.

Pitkäaikaistyöttömien määrä väheni vuoden takaiseen verrattuna kaikissa muissa kunnissa paitsi Aurassa, jossa määrä oli sama kuin vuotta aiemmin.

Joulukuun lopussa yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita pitkäaikaistyöttömiä oli 5 700, mikä on 2 200 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin.

Pitkäaikaistyöttömyys on laskussa kaikissa varsinaissuomalaisissa kunnissa.

Yli kaksi vuotta yhtäjaksoisesti työttömänä olleita pitkäaikaistyöttömistä oli 3 000, mikä on 1 100 vähemmän kuin vuosi sitten. Positiivinen merkki on se, että alenemisvauhti on kiihtymässä.

Pitkäaikaistyöttömistä on alle 25-­vuotiaita 140 ja alle 45-­vuotiaita 2 000. Korkeakoulututkinnon suorittaneita heistä on 1 400 ja vastaavasti ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa olevia 1 700.

Pitkäaikaistyöttömyys on supistunut Varsinais­-Suomessa 44 prosentilla eli yli 4 300 hengellä kahdessa vuodessa.

4. Nuorten työttömyys

Nuorten työttömyys väheni vuoden takaiseen verrattuna vauhdilla erityisesti Loimaan seudulla, jossa määrä väheni ­30 prosentilla. Nuorten osalta lasku oli reipasta myös Turunmaalla, ­20 prosenttia.

Turun ja Salon seuduilla alenema oli pienempi ja Vakka-Suomessa alle 25-­vuotiaiden työttömien määrä väheni lievästi.

Nuorten työttömyys väheni vuotta aiemmasta 21 kunnassa.

5. Naisten ja miesten työttömyys

Naisten työttömyys vähenee miesten työttömyyttä ripeämmin. Työttömistä työnhakijoista oli miehiä 11 900 ja naisia 9 700.

Joulukuussa naisten työttömyys kasvoi 1 100 hengellä ja miesten 1 400 hengellä.

Vuotta aiemmasta naisten työttömyys väheni noin 1 800:lla (­16 prosentilla) ja miesten 1 600:lla (­12 prosentilla). Naisten työttömyys vähenee nyt selvästi ripeämmin kuin miesten kohdalla tapahtuu.

Työttömien määrä väheni miesten ja naisten kohdalta lähes kaikissa kunnissa.

6. Eri ikäisten työttömyys

Työttömyys väheni ripeimmin yli 55-­vuotiaiden ikäryhmissä. Joulukuun lopussa alle 25-­vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 2 700, mikä on 400 henkeä eli 12 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Joulukuun aikana nuorten työttömien määrä kasvoi 500 henkilöllä. Yli 50­-vuotiaita oli työttömänä 7 800, eli 15 prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Yli 55­-vuotiaita oli työttömänä 5 300, eli 17 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten.

Työttömyyden kasvu oli pitkään voimakkainta 25­–34-­vuotiaiden ryhmässä, mutta maaliskuussa 2016 tapahtunut käänne laskusuuntaan tässä ryhmässä jatkuu edelleen vahvana. Työttömyyden väheneminen on nopeinta yli 55-­vuotiaiden ikäluokassa.

Yli 50-­vuotiaiden työttömyys väheni kaikilla seuduilla.

7. Työttömyys eri koulutusasteilla

Työttömyys laskee hyvää vauhtia kaikilla koulutusasteilla.

Vuoden takaiseen verrattuna työttömien määrä väheni eniten perusasteella (­15 prosenttia), mutta supistui lähes samaa tahtia keskiasteella (­12 prosenttia) ja vähintään maisterin tutkinnon suorittaneilla (­14 prosenttia).

Koulutusasteittain tarkasteltuna työttömyys väheni vuotta aiemmasta alemmalla (­15 prosenttia) ja ylemmällä korkeakouluasteella (­13 prosenttia).

 

 

 

8. Työttömyys eri ammattiryhmissä

Ammattiryhmittäin tarkasteltuna työttömyys väheni vuotta aiemmasta lähes kaikissa ammattiryhmissä. Vähennys oli voimakkainta asiantuntija-­ ja toimihenkilötehtävissä. Kehitys on edelleen myönteistä myös suorittavien tehtävien ammattiryhmissä.

Palveluissa työttömyyden aleneminen on jo yhtä voimakasta kuin teollisuudessa.

Talouden noususta Varsinais­-Suomessa kielii teollisuudessa jo yli kolme vuotta kestänyt työttömyyden aleneminen, joka jatkuu metallissa ja muillakin aloilla, kuvailee Työllisyyskatsaus.

Rakennusalalla työttömyys on vähentynyt syksystä 2015 saakka. Tämä on näkynyt miesten työttömyyden alenemisena.

Palvelualoilla piristynyt tilanne työmarkkinoilla on heijastunut myös naisten työttömyyteen, joka on kääntynyt miesten työttömyyttä vahvempaan laskuun.

Erityisesti Varsinais-Suomessa on pulaa diplomi-insinööreistä, sillä teknologiateollisuus arvioi, että lounaiseen Suomeen tarvitaan vuositasolla jopa noin 800–900 uutta diplomi-insinööriä 2020-luvun alkupuolella.

Varsinais-Suomen yritysten suhdannenäkymät ovat olleet viime aikoina myönteisiä. Positiivinen rakennemuutos näkyy selvästi yritystoiminnassa, sillä Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan yritysten liikevaihdon kehitys kasvaa maakunnassa tasaisesti, kertoo Varsinais-Suomen liitto.

Varsinais-Suomen yritysten kasvu on tasaantunut hieman vuoden 2018 kuluessa, mutta odotukset ovat edelleen hyvällä tasolla.

Nopeimmin Varsinais-Suomessa ovat kasvaneet vientiteollisuus, rakentaminen ja ict-ala. Myös liike-elämän palvelut, kuten insinööri- ja suunnittelupalvelut, ovat kasvaneet maakunnan keskitasoa nopeammin.