Luonto
Maija Karala
Parin viime viikon aikana medioissa on jälleen kauhistuttu hyönteisten nopeasta hupenemisesta, ja syystäkin. Otsikot ovat entistäkin hälyttävämpiä: esimerkiksi Yle varoitti, että hyönteiset voivat hävitä kokonaan seuraavien sadan vuoden aikana.
Onko tilanne tosiaan näin paha? Kuten usein käy, tutkimuksen uutisoinnissa oiottiin vähän mutkia. Hyönteisten määriä on seurattu hyvin vähän. Pitkäaikaisiin tutkimuksiin on vaikeaa saada rahoitusta, eikä juuri kenellekään tainnut etukäteen tulla edes mieleen, että kaikkialla kuhisevat hyönteiset voisivat olla pulassa.
Uutisen aiheena ollut australialainen katsaustutkimus kokosi 40 vuoden ajalta 73 hyönteiskantoja seurannutta tutkimusta eri puolilta maailmaa. Kaiken kaikkiaan näiden mukaan hyönteislajeista melkein puolet on hupenemassa, ja niiden kannat laskevat keskimäärin 2,5 prosenttia vuodessa.
Jälkimmäinen luku on huolestuttava. Se on sen verran pieni, että tavallisemmissa lyhyissä tutkimuksissa sitä on melkein mahdotonta huomata – mutta tarkoittaa kuitenkin, että nämä ötökät ovat romahtaneet 1970-luvulta melkein puoleen ja, jos vauhti jatkuu nykyisellään, ne tosiaankin katoavat sadassa vuodessa.
Ikävä tieto on myös, että hyönteiskatoon ei ole yhtä selkeää syytä. Tärkeimmiksi tutkijat nostavat tehomaatalouden, elinympäristöjen tuhoamisen ja torjunta-aineet. Vesihyönteisiä tuhoaa vesien saastuminen ja rehevöityminen, trooppisia ötököitä puolestaan ilmaston lämpeneminen, sillä ne sietävät lämpötilan muutoksia huonommin kuin muut.
Koskeeko hyönteiskato Suomea? Meiltä ei vastaavia laajoja seurantoja ole, mutta joitain vihjeitä kyllä. Erityisesti niittyjen ja ketojen perhoset ovat vähentyneet – ja miksipä eivät olisi, onhan niiden elinympäristöjen pinta-ala romahtanut. Lounais-Suomessa on viitteitä pölyttäjähyönteisten hupenemisesta. Toisaalta yöperhosseurannoissa määrien laskua ei ole näkynyt.
Omalta osaltaan hyönteisiä voi auttaa. Jos malttaa olla ylihoitamatta pihaansa elottomaksi nurmeksi, hyönteiset kiittävät. Pihassa voi hyvin olla mesikasveja, hyönteishotelleja, kasa lehtikompostia ja pari lahoavaa kantoa. Hyönteiset kiittävät, ja niiden myötä kukoistavat myös linnut ja muut eläimet.
Ei ole kuitenkaan vaaraa siitä, että kaikki hyönteiset katoaisivat. Torakat ja maataloustuholaiset pysyvät kyllä seuranamme.
Ikävä tieto on myös, että hyönteiskatoon ei ole yhtä selkeää syytä.
Juttu löytyy kokonaisuudessaan myös 21.2.2019 julkaistusta lehdestä